Ajankohtaista

Kunnanhallitus aloittaa talousarvion käsittelyn ensi viikolla 25.10. Hallitukselle esitetään, että kunnallisveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilyisivät ennallaan vuonna 2022. Kunnan talouden arvioidaan olevan ylijäämäinen vuosina 2022-2024, mitä selittävät kertaluonteiset mm. maanmyynnistä saatavat tulot. Samaan aikaan suuret investoinnit jatkavat kunnan velkaantumista. Voit tutustua talousarvioesitykseen tästä linkistä.

Kunnanhallitus käsittelee kunnanjohtajan talousarvioesitystä ensi viikolla, ja aikaa käsittelylle on varattu maanantaista keskiviikkoon. Talousarviossa päätetään kunnan ensi vuoden budjetista sekä taloussuunnitelmasta vuosille 2022-2024. Kunnanhallituksen päätöksenteon jälkeen talousarvio siirtyy kunnanvaltuuston käsittelyyn, joka on 17.11.2021.

Tämän vuoden talousarviokäsittely on poikkeuksellinen. Sote-uudistuksen myötä Keski-Uudellemaalle perustetaan hyvinvointialue, joka vastaa tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Muutoksella on valtava vaikutus kunnan talouteen, niin meno- kuin tulopuolelle.

”Kunnan verotus muuttuu radikaalisti, sillä kunnan tulorahoituksesta suurin osa on liittynyt sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen. Kaikkiaan yli puolet kunnan tulorahoituksesta siirtyy vuonna 2023 hyvinvointialueelle”, strategia- ja talousjohtaja Ville Rajahalme kertoo.

Eduskunta hyväksyi sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön viime kesänä ja kunnissa on päästy suunnittelemaan muutosta vasta kesän jälkeen.

”Vaikka sotea on työstetty valtakunnan tasolla vuosikaudet, ennakoiminen muutokseen on ollut kuntatasolla vaikeaa, sillä muutoksen suunta on muuttunut useita kertoja. Talouden ja palvelujen järjestämisen näkökulmasta on edelleen paljon auki olevia asioita ja epävarmuuksia. Kuntamme kannalta esimerkiksi valtavia kysymysmerkkejä liittyy sote-kiinteistöjen tulevaisuuteen, valtionosuuksiin ja sen kannuste-elementteihin”, Rajahalme kertoo. ”Kunnanhallituksen käsittelyssä on siis muutosvaiheen taloussuunnitelma, eikä meillä ole tarkkaa tietoa kaikista kunnan talouteen vaikuttavista elementeistä taloussuunnitelmavuosille. Tulevaisuutta on aina vaikea ennustaa tarkasti, mutta tällä hetkellä se on meistä riippumattomista syistä poikkeuksellisen haastavaa.”

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä nostaa esille, että ilmassa on kuntien kannalta paljon riskejä.

”Käsillä olevat ajat ovat todella tärkeitä kuntien näkökulmasta. Kuntien rahoituksen leikkurijärjestelmiä suunnitellaan parhaillaan ja hyvinvointialueet pyrkivät paisuttamaan omia budjettejaan. Mikäli kunnat eivät ole tarkkana, muutos on kunnan palvelujen järjestämiselle kurjistava. Suurena riskinä näen, että valtionosuuksiin muodostuu kasvukunnissa pysyviä alenemia, eivätkä verotulot riitä väestönkasvun edellyttämiin investointeihin.  Meillä ei olisi kasvukuntana varaa velkaantua holtittomasti nyt tai tulevaisuudessa”, Mäkelä sanoo.

Yleisiä lähtökohtia kunnan talousarviovalmistelulle vuodelle 2022 ovat asettaneet muun muassa käyttötalouden vähäinen liikkumavara kunnan omassa tuotannossa. Palvelutuotannon nettomenot ovat vuoden 2022 talousarviossa 231 miljoonaa euroa. Kasvu on tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden maltillista (1,6%).

Merkittävä osa kasvusta keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin, mitä selittävät korona ja väestön ikääntymisen vaikutus palvelutarpeen kasvuun. Osa kasvusta kohdistuu sivistystoimialalle, mitä selittää mm. tukipalveluiden kustannusten nousu sekä henkilöstökulujen nousu. Henkilöstömenoihin kohdistuukin vuodelle 2022 merkittävä paine, sillä ensi vuodelle on varattu 1,5 prosentin yleiskorotus palkkoihin. Paineita kunnan taloudelle tuovat myös koronasta johtuva hoitovelka sekä sisäilmaongelmista ja väistötiloista aiheutuvat kustannukset. Nurmijärvellä myös väestönkasvu aiheuttaa palelutarpeiden kasvua ja vaikuttaa palvelutuotannon menoihin.

Lähitulevaisuus lupaa ylijäämäisiä vuosia, mutta myös velkataakan kasvua

Nurmijärven kunta on kamppaillut viime vuodet kroonisen velkaantumisen kanssa. Kestävän kasvun saavuttamiseksi kunnassa hyväksyttiin Nurmijärven kestävän kasvun NUUKA-ohjelma vuonna 2019. Ohjelma on antanut raamit investoinneille ja käyttötalouden kehittymiselle, ja valtuusto on sitoutunut noudattamaan ohjelmaa. Nyt talousarviossa 2022 ja taloussuunnitelmassa 2022-2024 siintää ylijäämäisiä vuosia. Vuoden 2022 tuloksen arvioidaan olevan 6,5 miljoonaa ja vuoden 2023 tuloksen 8,3 miljoonaa euroa positiivinen. Samaan aikaan, suurista investoinneista johtuen, kunnan velkaantuminen jatkaa kasvuaan.

”Nurmijärvi on todella vetovoimainen kunta. Ylijäämäisten vuosien takana ovat pääasiassa historiallisen suuret ja valitettavasti kertaluontoiset maanmyynnistä saatavat tuotot (mm. Ilvesvuori P) sekä verotulojen rytmihäiriö. Toki myös verotulojen kehitys on hyvää ja paremmat vuodet helpottavat tulevaisuudessa suureen investointitasoon liittyvää poistorasitetta”, Rajahalme kertoo. ”On kuitenkin tärkeää muistaa, että kyse on kertaluonteisista tuloista, esimerkiksi maanmyynnistä saatavat tulot keskittyvät tietylle vuodelle, eivätkä tuo samanlaista tulovirtaa kunnalle joka vuosi. Kuluvan vuosikymmenen puolivälistä alkaen kunnan talous näyttäisi kääntyvän jälleen merkittävästi alijäämäiseksi”, Rajahalme sanoo.

Talousarvioesityksen mukaan Nurmijärven investointitahti pysyisi myös tulevina vuosina kovana. Esityksen mukaan kunnan bruttoinvestoinnit vuonna 2022 olisivat 49,4 miljoonaa, vuonna 2023 35 miljoonaa, 2024 54 miljoonaa ja 2025 64 miljoonaa euroa.

”Tulemme ottamaan velkaa myös tulevina ylijäämäisinä vuosina. Kunnassa on jo päätetty muun muassa Rajamäen koulukampuksen, Kirkonkylän lukion, Klaukkalan Urheilupuiston koulun ja uusien asemakaava-alueiden rakentamisesta sekä pääkirjaston peruskorjauksesta. Nämä tärkeät panostukset kuntalaisten hyvinvointiin edellyttävät myös reipasta velanottoa.”

Kunnan lainakannan kasvu vuonna 2022 on 14,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 lainakannan arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasossa ja lähtevän jälleen kasvuun vuonna 2024. Lainakantaennuste vuodelle 2024 on 246,6 miljoonaa euroa, kun vuoden 2020 tilinpäätöksessä lainakanta oli 206,7 miljoonaa euroa.

”Talouden tasapainottaminen tulee jatkossakin olemaan haaste Nurmijärvellä. Voidaankin todeta, että NUUKA-ohjelmaan sitoutuminen on ollut oikea ratkaisu kunnan talouden tasapainottamiseksi. Haluankin kiittää edellistä valtuustoa, sillä päätöksenteko ei suinkaan ole ollut helppoa.”

Verojen esitetään pysyvän ennallaan

Nurmijärven verotulojen kasvu on voimakasta vuosina 2022-2024. Syynä on työmarkkinoiden palautuminen koronasta ja ennakoitu ansiotulojen kasvukehitys. Kunnanhallitukselle esitetään, että kunnallisveroprosentti pysyisi ennallaan 19,75 prosentissa vuonna 2022. Lisäksi kiinteistöveroprosenttien esitetään pysyvän ennallaan (yleinen kiinteistöveroprosentti 1,18, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,48, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,18 sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,30).

”Tulevan soteuudistuksen vuoksi kunnallisveroprosentti pysyy vuoden 2022 tasolla myös vuonna 2023. Näin ollen käytännössä verotusta tarkastellaan seuraavan kerran vuodelle 2024”, Ville Rajahalme kertoo.

Nykytiedon valossa voidaan odottaa, että veronkorotukset nousevat todennäköisiksi parin vuoden päästä.
”Ennakkolaskelmien mukaan hyvinvointialueratkaisu jättää kunnan talouteen pysyvästi puolen veroprosentin suuruisen vajeen. Eli vuodelle 2024 pitää varautua veronkorotuksiin”, Outi Mäkelä näkee.