Ajankohtaista

Kunnanhallitus päätti 7.4.2025 osaltaan hyväksyä Kirkonkylän kehittämissuunnitelman. Seuraavaksi suunnitelma etenee valtuustoon. Lisäksi hallitus esittää valtuustolle Keudan perussopimuksen hyväksymistäja merkitsi tiedoksi Nurmijärven kunnan hyvinvointikertomuksen 2020–2024 ja antoi sen edelleen tiedoksi valtuustolle.

”Kunnanhallitus päätti tänään Kirkonkylän kehittämissuunnitelmasta. Se on tahtotila, jossa kiteytyy hyvin kirkonkylämainen fiilis, joka tarjoaa kohtaamispaikkoja, mahdollistaa pienyrittäjyyttä ja luo mahdollisuuksia ikäihmisten yhteisöllisen asumisen kehittämiselle Kirkonkylässä. Tämän jälkeen on luontevaa tehdä vastaavat kehityssuunnitelmat muihin taajamiin”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Virpi Räty sanoo.

Hallitus esittää valtuustolle Kirkonkylän kehittämissuunnitelman hyväksymistä

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 7.4.2025 yksimielisesti esittää valtuustolle, että se hyväksyy Kirkonkylän kehittämissuunnitelman ja kehittämisen periaatteet. Hallitus esittää, että jatkosuunnittelua Kirkonkylän keskustan alueella tehdään kehittämissuunnitelma huomioiden, kuitenkin niin, että lopulliset ratkaisut tehdään asemakaavavaiheessa. Tutustu kehittämissuunnitelmaan ja aineistoon kunnan verkkosivuilla.

Kirkonkylän kehittämissuunnitelman laatiminen aloitettiin talvella 2023. Työn aikana muodostettiin kokonaiskuva Kirkonkylän keskusta-alueesta: sen arvoista, ominaispiirteistä ja potentiaalista sekä käynnissä olevista hankkeista ja tulevaisuuden tarpeista. Työssä on keskitytty historiallisen Kirkonkylän alueelle, Aleksis Kiven tien, Helsingintien ja Perttulantien väliselle alueelle.

Kehittämissuunnitelmassa huomioitiin muun muassa seuraavia näkökulmia: ympäristön viihtyisyys ja kaupunkikuva, kulttuuriympäristö, viherverkosto, julkisten ulkotilojen kokonaisuus, liikenteen ja pysäköinnin ratkaisut, kestävä liikkuminen, elinkeinotoiminta, asuminen ja kunnan toiminnot.

Suunnitteluprosessin aikana osallistettiin asukkaita, luottamushenkilöitä, viranomaisia ja muita sidosryhmiä erilaisten työpajojen ja kyselyjen avulla. Työn aikana laadittiin lisäksi mm. kaupallinen sekä maisema- ja viherverkkoselvitykset.

Kehittämissuunnitelmassa suurin muutos tapahtuu nykyisen kunnantalon ympäristössä. Keskusta-alueen kehittäminen on painotettu torin ja kirjaston väliselle alueelle, jonne on osoitettu uusi toiminnallinen keskuspuisto, jonka ympärille levittäytyy palveluiden ja julkisten tilojen keskus kuten kunnantalo, virastotalon toiminnot, kirjasto sekä kivijalkaliikkeitä. Palvelujen lisäksi Kirkonkylän ydin mahdollistaa uudenlaista keskusta-asumista alueella. Nykyisen NYK-korttelin vapautuminen avaa keskustan kehittämiselle vielä lisää mahdollisuuksia ja sen myötä keskustatoimintojen alue laajenee Keskustien ja Pratikankujan suuntaan.

Pratikankuja ja Aleksis Kiven tie kytkeytyvät osaksi toiminnallista keskustaa ja kehittyvät asumisen ja niihin liittyvien maantasokerrosta elävöittävien toimintojen alueena.

Kirkonkylän keskustan läpi kulkee kehitettäviä kevyenliikenteen yhteyksiä, jotka parantavat keskustan saavutettavuutta eri suunnista sekä liikkumista alueen sisällä. Keskustien katkaisu torin kohdalla mahdollistaa laajemman kävelyalueen muodostumisen. Rakentamisen mittakaava noudattaa pääosin Kirkonkylän olemassa olevaa rakennuskantaa. Rakenteellinen pysäköinti vapauttaisi toteutuessaan tilaa muille toiminnoille.

Kirkonkylän kehittämissuunnitelma etenee seuraavaksi kunnanvaltuuston päätettäväksi.

Kehittämissuunnitelmaan voit tutustua kunnan verkkosivuilla.

Hallitus lausui Kesko Oy:n kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristölupa- ja maa-aineslupahakemuksesta sekä aloituslupahakemuksesta

Kunnanhallitus lausui kokouksessaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle Kesko Oy:n kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksesta sekä aloituslupahakemuksesta. Esitettyyn lausuntoon kunnanhallitus lisäsi maininnan, että lauantaisin tapahtuva toiminta rajoitetaan 20 prosenttiin lauantainpäivistä kalenterivuodessa. Kunnanhallituksen lausuntoon voi tutustua kunnan verkkosivuilla.

Nurmijärvellä voidaan pääasiassa hyvin

Hyvinvointi kuuluu kaikille ja Nurmijärvellä sen eteen tehdään töitä suunnitelmallisesti. Kunnan hyvinvointisuunnitelma auttaa hahmottamaan, miten kuntalaisten terveyttä ja elämänlaatua voidaan parantaa. Sen avulla seurataan, arvioidaan ja kehitetään tapoja, joilla kunta tukee asukkaidensa hyvinvointia. 

Hyvinvointisuunnitelman pohjana toimii hyvinvointikertomus, joka laaditaan kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus tarjoaa tiiviin katsauksen kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta sekä toimenpiteistä, joilla hyvinvointia ylläpidetään ja parannetaan. Hyvinvointikertomusta 2020–2024 käsiteltiin 25.3. hyvinvointilautakunnassa.

Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi Nurmijärven kunnan hyvinvointikertomuksen 2020–2024 ja antoi sen edelleen tiedoksi valtuustolle. Hyvinvointikertomukseen voi tutustua kunnan verkkosivuilla.

Hyvinvointikertomuksen laatiminen perustuu lakiin. Sote-järjestämislain mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa hyvinvointia ja elinoloja, raportoitava tehdyistä toimenpiteistä ja hyödynnettävä tietoa päätöksenteossa. Se on tärkeä osa kunnan strategista johtamista ja auttaa suuntaamaan resursseja oikeisiin kohteisiin. 

Tutkimusten perusteella Keski-Uudellamaalla voidaan pääosin hyvin. Suurin osa ihmisistä kokee elämänlaatunsa hyväksi, ja onnellisuuden kokemukset ovat täällä yleisempiä kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Samalla on huomattu, että eri kuntien välillä on eroja esimerkiksi elintavoissa ja henkisessä jaksamisessa.  

Nurmijärvellä perheiden arjessa näkyy paljon myönteistä kehitystä. Esikouluikäisten lasten perheet ovat asettuneet pysyvästi paikkakunnalle, ja yhteiset ateriat ovat osa monen perheen päivää. Monet vanhemmat saavat myös tarvittaessa tukea isovanhemmiltaan. 

Varhaiskasvatuksessa tukea tarvitsevia lapsia on autettu tehostamalla pedagogista osaamista, lisäämällä henkilöstöresursseja ja pienentämällä ryhmäkokoja. Tehostettua tukea on saanut noin 9 % ja erityistä tukea noin 3 % varhaiskasvatuksen lapsista. 

Kouluissa tilanne on myös kehittynyt parempaan suuntaan, ja oppilaat kokevat, että he voivat puhua aikuisille huolistaan. Koulukiusaamiseen on puututtu tehokkaasti erityisesti yläkoululaisten keskuudessa. Toisaalta kiusaamista esiintyy edelleen, ja myös oppilaiden fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen herättää huolta. Tähän pyritään vaikuttamaan muun muassa Hyvää liikkeellä –työllä, joka on käynnissä peruskouluissa. Sen tavoitteena on kehittää perusopetusyksiköiden toimintakulttuuria kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi, yhtenäistää MOVE! -testien suorittamista ja kehittää toimintakyvyltään alentuneiden oppilaiden ohjausta palveluiden piiriin. 

Yksi suurimmista haasteista aikuisten hyvinvoinnissa on liikunnan puute, sillä yli puolet nurmijärveläisistä 20–64-vuotiaista liikkuu liian vähän. Myönteistä kehitystä Nurmijärvellä on se, että osallisuuden mahdollisuuksia ja matalan kynnyksen avun ja tuen saantia vahvistaa kunnan ja seurakunnan vapaaehtoistyö.  

Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on jatkaa näiden asioiden kehittämistä, jotta jokainen kuntalainen voisi elää terveempää ja onnellisempaa elämää. 

Hallitus esittää valtuustolle henkilöstökertomuksen hyväksymistä

Henkilöstökertomus kuvaa mennen vuoden henkilöstövoimavarojen ja kehitystä kunnan tilinpäätöstä ja toimintakertomusta täydentäen. Kunnanhallitus päätti 7.4. hyväksyä kunnan henkilöstökertomuksen vuodelta 2024 sekä esittää valtuustolle sen hyväksymistä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Henkilöstökertomukseen voi tutustua kunnan verkkosivuilla.

Hallitus esittää valtuustolle Keudan perussopimuksen hyväksymistä

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) on perustettu kuntien välisellä perussopimuksella. Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkunnat päättävät perussopimuksessa keskeisistä kuntayhtymän toimintaan ja hallintoon liittyvistä asioista.

Kunnanhallitus päätti 7.4. esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 1.7.2025 alkaen. Esitettyyn perussopimukseen voi tutustua kunnan verkkosivuilla.

Keudan toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi perussopimukseen kirjattua tehtävää tulee muuttaa. Yksi keskeinen toimintaympäristön muutos on TE2025-uudistus.  Lisäksi Järvenpään ja Keravan kaupungit ovat tehneet selvitykset kansalaisopistojensa yhteistyöstä Keudan kanssa ja mahdollisesta toimintojen siirtämisestä Keudaan. Molemmat muutokset vaativat toteutuessaan Keudan perussopimukseen kirjatun tehtävän päivittämistä. 

Keudan ja kuntien yhteistyön merkitys korostuu yhteiskunnan hyvinvoinnin ja työllisyyden polarisoituessa sekä vieraskielisen väestön määrän kasvaessa. Keski-Uudellamaalla vahvalla asukas- ja yrityskasvulla on erityinen merkityksensä. Kuntien rooli elinvoiman vahvistajana lisääntyy, kun TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle 2025. Uudenlaista strategista kumppanuutta rakentamalla ja omistajaohjausta terävöittämällä kunnat pystyvät vahvistamaan alueen elinvoimaa ja hyödyntämään tehokkaammin ammatillista koulutusta työvoiman saatavuuden helpottamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Perussopimukseen on lisätty luku koskien strategisia kumppanuussopimuksia, joita on kuvattu tarkemmin liitteenä olevalla taustamuistiolla.

Hallitus teki teknisiä korjauksia hallintosääntöön

Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeisin ohjausväline. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan uuden hallintosäännön 12.3.2025. Hallitus päätti kokouksessaan 7.4. teknisistä korjauksista hallintosääntöön. Hallintosäännön 34 §:ssä teknisen johtajan erityistehtäviin ja toimivaltaan on korjattu virheelliset viittaukset vanhoihin lautakuntiin ja yhdistetty toimivaltuudet vastaamaan uutta toimielinrakennetta. Lisäksi hallintosääntöön on tehty joitakin muita pieniä, teknisiä korjauksia.

Kunnan ohjeet valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaiden valintaan

Kunnanhallitus päätti 7.4. hyväksyä päivitetyn Nurmijärven kunnan ohjeet koskien valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaiden valintaa. Taustalla päivityksessä on se, että valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke on aloittanut toimintansa 1.3.2025 ja samalla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn toiminta itsenäisenä virastona on päättynyt ja sen tehtävät siirtyivät ympäristöministeriössä toimivalle keskukselle. Osana muutosta ARAn verkkosivut on korvattu uudella varke.fi-verkkosivustolla. 

Kunnilla ja kunnissa sijaitsevilla vuokratalojen omistajilla tulee olla riittävän yhtenäinen käytäntö, kun omistajat valitsevat asukkaita ja kun kunta valvoo asukasvalintoja. Yhtenäiseen käytäntöön pääsemiseksi on Nurmijärven kunta laatinut ohjeet, joita sovelletaan valittaessa asukkaita Nurmijärvellä sijaitseviin arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin.

ARAn tehtävien uudelleen järjestämisen ja -organisoinnin myötä muuttui myös termistö. Aiemmin puhuttaessa valtion tukemista vuokra-asunnoista, valtion tukemasta rahoitusmuodosta, lainsäädännöstä tai toimijoista käytettiin etuliitettä ”ara” (ara-asunto, ara-rahoitteinen, ara-lainsäädäntö, ara-toimija). Tehtyjen muutosten myötä ara-etuliitteestä on luovuttu ja tämän sijasta käytetään termiä valtion tukema vuokra-asunto.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan määrääminen alue- ja kuntavaaleihin 2025

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 7.4. valita vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleja varten Kirkonkylä A -vaalilautakuntaan Taija Jaakkolan tilalle Sari Taipaleen (KOK/Sit), Kirkonkylä C -vaalilautakuntaan Tapio Terhon tilalle Kristiina Rouhikosken (SDP) ja Klaukkala D -vaalilautakuntaan Ismo Pohjan tilalle Sini Husssanin (SIT). Hallitus oikeutti keskusvaalilautakunnan sihteerin tekemään tarvittaessa muutoksia kokoonpanoihin puuttuvien jäsenten tai varajäsenten osalta ja täydennetty kokoonpano tuodaan kunnanhallitukseen tiedoksi. Lisäksi hänet valtuutetaan toteuttamaan listojen tasapainottamiseen liittyvät toimet sekä hallitus oikeutti keskusvaalilautakunnan sihteerin siirtämään tarvittaessa jäseniä ja varajäseniä vaalilautakunnista toiseen. Lisäksi kaikkien vaalilautakuntien jäsenet ja varajäsenet voivat toimia toisten vaalilautakuntien varajäseninä. Pöytäkirja hyväksyttiin ja tarkastettiin tämän asian osalta heti kokouksessa.

Ilmoitus- ja keskusteluasiat

Kunnanhallitukselle tuotiin tiedoksi Kuuma- ja Helsingin seudun sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteistyöasioita, tietoa TE-palveluiden siirrosta kunnille, omistajaohjauksen ajankohtaisista asioita ja Kirkonkylän osayleiskaavan lainvoimaisuus. Kunnanhallitus keskusteli lisäksi Koy Aitohelmen myyntitoimenpiteistä ja Märkiön leirikeskuksen tilannekatsauksesta. Lisäksi hallitus päätti siirtää seppelpartioiden edustajien nimeämisen seuraavaan kokoukseen.