Ajankohtaista

Kunnanhallitus aloittaa kunnanjohtajan talousarvioesityksen käsittelyn ensi viikon maanantaina 23.10.2023. Nurmijärven kunta satsaa tulevina vuosina huomattavasti tulevaisuusinvestointeihin, jotka parantavat lasten ja nuorten peruspalveluiden laatua. Investoinnit kuormittavat kunnan taloutta, mikä edellyttää pitkäjänteistä ja tarkkaa taloudenpitoa sekä kunnallisveron nostoa. Kunnanhallitukselle on varattu aikaa talousarvion käsittelylle kaksi päivää. Kunnanhallituksen jälkeen talousarviosta ja veroprosenteista vuodelle 2024 päättää kunnanvaltuusto 15.11.2023.

Nurmijärvi investoi tulevaisuuteen – suunnitelmavuosien investoinnit lähes 150 miljoonaa

Kunnan talousarvio vuodelle 2024 kertoo, että kunnan toimintatuotot vuodelle 2024 ovat 70,3 miljoonaa euroa, toimintamenojen ollessa 185,4 miljoonaa euroa. Näin ollen toimintakate on -113,9 miljoonaa euroa. Nurmijärven verorahoitus vuonna 2024, joka kattaa sekä verotulot että valtionosuudet, on 144 ,4 miljoonaa euroa.

Rahoitustulot, jotka sisältävät muun muassa Nurmijärven Sähkö Oy:n osingot, ovat 2,5 miljoonaa euroa. Rahoituskulut, jotka sisältävät korkokustannukset, ovat -3,6 miljoonaa euroa. Näin ollen yhteenlaskettu summa on noin -1 miljoona euroa. Nurmijärven vuosikate asettuu ensi vuonna 29,5 miljoonaan euroon. Kunnan nettoinvestoinnit ovat kuitenkin 35,9 miljoonaa euroa, jolloin rahoitustarve on kaikkinensa 9,2 miljoonaa euroa. Tästä summasta kunta joutuu kattamaan 8,4 miljoonaa euroa lainarahalla.

Talousarvion yhteydessä päätetään kunnan investointiohjelmasta, eli siitä mitä rakennuksia tai infraa kunta rakentaa tulevina kolmena vuonna. Lisäksi investointiohjelmassa valotetaan näkymää viiden vuoden päähän. Kunta investoi tulevina vuosina merkittävästi tulevaisuuden oppimisympäristöihin.

Vuosina 2014–2022 Nurmijärven kunnan keskiarvo vuosittaisille nettoinvestoinnille on ollut 27 miljoonaa euroa. Kunnan nettoinvestoinnit ovat ensi vuodelle 35,9 miljoonaa euroa ja vuodelle 2025 50,8 miljoonaa ja vuodelle 2026 60,2 miljoonaa euroa, eli yhteensä 146,9 miljoonaa euroa. Vuosien 2027–2028 yhteenlaskettu investointimäärä on arviolta 102,7 miljoonaa euroa.

Merkittävimmät investoinnit ovat Rajamäen kampus, Nurmijärven yhteiskoulun ja lukion kampus sekä Klaukkalan palveluverkkoon liittyvät koulu- ja päiväkoti-investoinnit. Rajamäen kampuksen rakentaminen on alkanut keväällä 2023. Nurmijärven yhteiskoulun ja lukion kampus on tarkoitus aloittaa 2024 ja Klaukkalan minipalveluverkon hankesuunnitelmasta tehdään päätöksiä 2024.

Kunnan tulorahoitus ei riitä investointeihin

Nurmijärven kunnan talous on jo vuosia ollut kroonisesti velkaantunut, eikä verorahoitus ole riittänyt kattamaan kasvavia palvelutoiminnan kuluja ja investointeja. Kunnan voimakas velkaantuminen yhdistettynä korkotason nousuun, uhkaa tulevaisuudessa syödä entistä enemmän kuntalaisten palveluihin käytettävissä olevista resursseista.

Nurmijärvellä on pyritty taittamaan kunnan velkaantumista pitkäjänteisesti, ja vuoden 2023 kunnanvaltuusto on sitoutunut Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmassa 9 miljoonan euron sopeutustoimiin. Nämä sopeutustoimet eivät ole kuitenkaan riittäviä hillitsemään suunniteltujen investointien aiheuttamaa velkaantumista, jolloin tulorahoituksen lisääminen kunnallisveron kautta on perusteltua.

”Nämä toimenpiteet ovat merkityksellisiä kunnan talouden sopeuttamiseksi. NUUKA-toimenpiteisiin sitoutuminen ja niiden toimeenpanossa onnistuminen ovat erityisen tärkeitä kunnan menestymisen kannalta. Muuttuneessa talousympäristössä kunnan tulorahoitus ei sopeutuksista huolimatta riitä lähivuosien mittaviin peruspalvelua tukeviin koulu- ja päiväkoti-investointeihin”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoo.

Ilman suunniteltua veronkorotusta investointien tulorahoitusprosentti on 40 %.

”Tämä tarkoittaisi sitä, että 60 prosenttia investoinneista tulisi kattaa velkarahalla, jolloin kunnan korkomenot kasvaisivat pienentäen entisestään investointeihin käytettävää tulorahoitusta. Tämä olisi kestämätön tilanne. Ymmärrän, että pienikin kustannusnousu on tässä taloustilanteessa monille perheille ikävä asia, enkä mielelläni veronkorotusta esitä, mutta tässä tilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa”, Mäkelä sanoo.

”Suunnitellut investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin on pakko tehdä, ja niiden kustannukset tulevat tavalla tai toisella kuntalaisten maksettaviksi. Kysymys on siitä, maksetaanko ne kuinka suurien korkojen kera.”

Kunnallisveroon esitetään 0,5 prosenttiyksikön korotusta

Kunnanjohtajan talousarvioesityksessä esitetään, että kunnallisveroa nostettaisiin ensi vuodelle
0,5 %-yksikköä. Tällöin investointien tulorahoitusprosentti pysyisi koko suunnitelmakauden 2024–2026 yli 50 prosentissa. Eli kunnan tulorahoitus riittäisi maksamaan puolet investoinneista ja puolet katetaan lainarahalla sekä omaisuutta myymällä.

0,5 prosenttiyksikön veronkorotusten vaikutus kunnallisverossa olisi vuonna 2024 yhteensä 5,5 milj. euroa, vuonna 2025 yhteensä 6,3 milj. euroa ja vuonna 2026 yhteensä 6,6 milj. euroa. Kunnan ennakoidut korkokulut olisivat vuosina 2024–2026 kaikkiaan 1,5 miljoonaa euroa pienemmät, jos veronkorotus toteutettaisiin esityksen mukaisesti. Korkokulut olisivat vuosina 2024–2026 yhteensä 15 miljoonaa euroa, ilman veronkorotusta korkokulut olisivat 16,5 miljoonaa euroa.

Luvuissa on mukana myös maapohjan kiinteistöveron eriyttäminen yleisestä kiinteistöverosta. Mikäli eduskunta hyväksyy lain lokakuun puoleen väliin mennessä, vero asettuu minimissään 1,30 prosenttiin. Vaikutus kunnan verotuloihin on noin 0,4 milj. euroa vuodessa.

Mikäli kunnallisveroprosenttia nostetaan, kunnan lainakannan arvioidaan nousevan 196,8 miljoonasta (tilinpäätösennuste 2023, OVK II) 254,9 miljoonaan euroon vuoden 2026 loppuun mennessä. Mikäli veronkorotusta ei tehdä lainakanta nousisi 268,6 miljoonaan euroon.

Miten veronkorotus vaikuttaisi kuntalaiseen?

Kunnallisveron nosto 0,5 %-yksiköllä tarkoittaisi 30 000 euroa vuodessa tienaavalle kuntalaiselle arviolta 115 euron, 45 000 euroa vuodessa tienaavalle arviolta 188 euron, 60 000 euroa vuodessa tienaavalle arviolta 258 euron ja 100 000 euroa vuodessa tienaavalle 446 euron talousvaikutuksia vuositasolla. Summat ovat arvioita, koska kuntalaisilla on toisistaan poikkeavia verovähennyksiä.

Henkilöstösuunnitelmassa panostus lasten hyvinvointiin

Henkilöstösuunnitelman osalta talousarvio on maltillinen. Kunnan suurimmalla toimialalla sivistys- ja hyvinvointitoimialalla esitetään panostuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kouluihin esitetään kolmen kouluvalmentajan vakinaistamista. Kouluvalmentajien tehtävänä on vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä, ehkäistä nuorten poissaoloja ja kiinnittää heidät henkisesti säännölliseen koulunkäyntiin.

Lisäksi varhaiskasvatukseen esitetään kolmen päiväkodin apulaisjohtajan määräaikaista vakanssia 31.7.2025 saakka. Johtamisen kehittämisen myötä on tarkoitus lisätä työhyvinvointia kunnan varhaiskasvatusyksiköissä.

Ympäristötoimialalle esitetään määräaikaista asemakaavasuunnittelijaa kahdeksi vuodeksi vahvistamaan kaavamuutosten ja -hankkeiden resursseja maankäytössä ja kaavoituksessa. Lisäksi paikkatietoasiantuntijan tehtävä täytetään osana mittaustiimin työjärjestelyjä.

Konsernipalveluihin esitetään määräaikaista projektikoordinaattoria vuodeksi 2024 kunnan talous- sekä henkilöstöjärjestelmien uudistusprojektiin liittyen.

Päätöksenteko alkaa maanantaina 23.10.

Kunnanhallitus aloittaa talousarvion käsittelyn maanantaina 23.10. Käsitellylle on varattu kaksi päivää. Kunnanhallituksen jälkeen talousarvio siirtyy kunnanvaltuuston päätettäväksi. Valtuuston on tarkoitus päättää talousarviosta 15.11.2023. Kunnanvaltuuston kokous on katsottavissa suorana lähetyksenä kunnan kotisivuilta.