Alkuluokka, Koulutus, Lapset, Opetus ja koulutus
Koulujen alkaminen on odotuksen ja toiveikkuuden hetki – toteaa rehtori Jonna Harju
Tänään ovat Nurmijärvelläkin koululaiset kirmanneet jälleen opintielle. Lukuvuoden alkaminen on tarkoittanut myös paljon käytännön valmisteluja ennen oppilaiden saapumista.
Länsikaaren koulun rehtori Jonna Harju kertoo, että ennen lukuvuoden alkua taustalla tapahtuu paljon etukäteisvalmisteluja, jotta koulussa ollaan valmiita ottamaan oppilaat vastaan. Opettajilla ja rehtorilla on kädet täynnä puuhaa koulun alun valmisteluissa. Jonna Harju kertoo, että lukuvuoden alku on kouluissa ihanaa aikaa ja ensimmäistä päivää leimaa odottava ja innostunut tunnelma:
” Oppilaat tulevat yleensä innokkaina, päivettyneinä ja suuria odotuksia täynnä uuteen kouluvuoteen. On myös kiva nähdä, kuka on kasvanut pituutta ja kuulla, mitä kaikkea oppilaat ovat kesän aikana kokeneet”, Harju kuvailee.
Länsikaaressa omaleimaista on lisäksi se, että uusia oppilaita aloittaa vain kourallinen, sillä Länsikaaressa on alkuluokkatoimintaa ja nyt aloittavat ykkösluokkalaiset ovat olleet jo koulun tiloissa eskarissa. Harjun mukaan muutos koululaiseksi näkyy kuitenkin lapsissa, vaikka ympäristö onkin entuudestaan tuttu. Länsikaaressa ensimmäinen koulupäivä alkaa sillä, että kaikki kokoontuvat pihalle yhdessä.
”Kysymme vielä erikseen, ketkä ovat ekaluokkalaisia ja siinä he sitten vilkuttelevat ylpeinä. Se on ihanaa! Se on sellainen odotuksen ja toiveikkuuden hetki, kun koulutaival alkaa. Moni ekaluokkalainen myös odottaa, että tuntuisi jotenkin erilaiselta kuin viime vuonna ja he ottavatkin ihanasti sitä roolia, että ovat nyt isompia ja mallina puolestaan uusille eskareille.
Yhteisöllinen Länsikaaren koulu
Länsikaaren koulu sijaitsee isomman Rajamäen alakoulun naapurissa, mutta niin kaukana, että koululla on oma oppilaaksiottoalue. Länsikaaren koulu on pieni verrattuna isoihin kouluihin, oppilaita on alle 150 vuosiluokilla 1–6. Rehtori Jonna Harjun mukaan Länsikaaressa on myös yhteisöllinen tunnelma:
” Me haluamme ylläpitää tietynlaista kyläkoulumaista imagoa. Me tunnemme oppilaat ja perheet nimeltä, ja tämä on kyläyhteisömäinen yksikkö. Meillä ollaan myös innovatiivisia ja rohkeita kokeilemaan kaikkea, se on myös ihanaa kulttuuria meidän koulussamme,” Harju kertoo.
Harjun mukaan Länsikaaren koulussa satsataan tänä lukuvuonna erityisesti hyvinvointiin. Se kattaa kaikkea turvallisuudesta työhyvinvointiin ja oppilaiden läsnäolon vahvistamiseen. Kouluissa tehdään myös oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi kyselyistä ja kevätkaudella kartoitetaan myös huoltajien ja henkilökunnan tyytyväisyyttä.
” Meillä on tavoitteena hyvinvoiva Länsikaaren koulu. Haluamme, että täällä olisi onnellisia ihmisiä töissä ja onnellisia lapsia, jotka tulee mielellään kouluun. Toivon myös tulevalta lukuvuodelta sitä, että meillä on ihana, onnistunut vuosi. Ei mitään suuria yllätyksiä tai muutoksia vaan toivon, että voimme keskittyä laadukkuuteen ja läsnäoloon. Ihan sellaiseen tavalliseen kouluarkeen”, Jonna Harju kertoo hymyillen.
Rehtori on työyhteisön suunnannäyttäjä
Mielikuvat rehtorista voivat vaihdella, mutta huoltajat tai oppilaatkaan eivät taida aina tietää, mitä kaikkea rehtori kouluyhteisössä oikeasti tekee. Jonna Harju ei allekirjoita ainakaan väitettä, että rehtori olisi tänä päivänä enää pelottava hahmo. Harjun mukaan rehtori toimii työyhteisössä johtajana monella tasolla johtaen työyhteisöä ja työkulttuuria sekä arjen tasolla että koko lukuvuoden kaaren suunnittelussa.
Harjun mukaan rehtori toimii myös suunnannäyttäjänä ja visioijana, mutta samalla pitää huolen siitä, että koulun arki toimii ja koulutyö on tavoitteellista. Rehtorin tehtävässä joutuu toisinaan myös reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja huolehtimaan lisäksi työyhteisön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Perinteisiä paperitöitäkin on paljon ja yhteistyötä huoltajien kanssa. Kaiken kaikkiaan rehtorin työ on todella monipuolista.
Harju itse toimii koulunjohtajana eli kyseessä ei ole rehtorin virka vaan Harju hoitaa rehtorin tehtäviä opettajan työn ohessa. Opetustunteja hänellä on 15 viikossa:
” Oma työni on ihanaa siinä mielessä, että saan toimia myös lasten kanssa, enkä pääse eriytymään siitä luokkakulttuurista. Näin pienessä koulussa pystyn olemaan paljon koulussa läsnä. Tykkään todella paljon opettaa ja sitten samalla tiedän koulumme suuren kaaren ja suuret linjat, ” kertoo Jonna Harju.