Ajankohtaista

Nurmijärven kunnan tilinpäätös vuodelta 2021 pitää sisällään positiivisia asioita, kuten ennakoitua huomattavasti paremman tuloksen. Tilikauden tuloksesta ehdotetaan tehtävän 13,8 milj. euron investointivaraus, jonka jälkeen tilikauden ylijäämä asettuu 3,0 milj. euroon. Tilinpäätös ei kuitenkaan tuo muutoksia talouden pitkän aikavälin tilannekuvaan. Kunnanhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan maanantaina 28.3.2022. Tutustu kokouksen esityslistaan täältä.

Tilikausi 2021 päättyi kunnan kannalta positiivisesti tuloksen asettuessa 16,8 milj. euroon. Vuosi 2021 piti sisällään useita epävarmuustekijöitä talouden kannalta ja kunnan tilinpäätösennuste vaihteli voimakkaasti alkuvuoden alijäämästä loppuvuoden maltilliseen ylijäämäennusteeseen. Alkuperäinen talousarvio oli tehty 3,6 milj. euroa alijäämäiseksi ja alkuvuodesta tilikauden alijäämäennuste asettui 5,7 milj. euroon.

Alijäämäennusteen taustalla vaikuttivat erityisesti koronan vaikutukset sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen nousuun sekä epävarma tilannekuva toimintatuottojen, ja varsinkin maanmyynnin luovutusvoittojen osalta. Kesken vuotta tarkentuneiden poikkeuksellisen suurien maanmyynnin luovutusvoittojen ja parantuneen verotuloennusteen myötä kunnan tilinpäätösennuste kääntyi vuoden puolenvälin jälkeen positiiviseksi, sisältäen kuitenkin suuria epävarmuustekijöitä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvusta ja sote-palveluihin mahdollisesti kohdistuvista koronatuista.
Tilikauden tulos toteutui lopulta huomattavasti ennustettua parempana, kun vuodenvaihteessa saatiin lopullinen varmuus sote-palveluihin kohdentuvien koronatukien suuruusluokasta.

Valtion koronatuet paransivat tulosta

Kunnan palvelutuotannon nettomenoja kuvaava toimintakate oli 217,8 milj. euroa. Toimintakate pieneni edellisvuodesta 7,3 milj. euroa, joka selittyy pääasiassa maanmyyntien luovutusvoittojen huomattavasta kasvusta ja valtion koronatukien myötä pienentyneistä sote-menoista. Kunnan omassa palvelutuotannossa nettomenojen kasvu edellisvuodesta oli 1,5 milj. euroa.

”Tonttimyynti sujui vilkkaasti vuonna 2021 ja se näkyy myös tuloksessa. Isoin vaikutus oli kuitenkin valtion koronatuilla, joita ilman vuosi olisi näyttänyt huomattavasti heikommalta”, Nurmijärven kunnan va. talousjohtaja Erno Kontio toteaa.

Verotulot nousivat noin 10 miljoonaa edellisvuodesta

Verotuloja kertyi yhteensä 210,4 milj. euroa. Verotulot nousivat edellisvuodesta 9,7 milj. euroa. Kasvusta noin 5,7 milj. euroa muodostui kunnallisveron kautta, johon on vaikuttanut ansiotulojen suotuisa kehitys ja 1,2 milj. euroa kiinteistöveron edelliseltä verovuodelta tilitettyjen tulojen kautta. Yhteisöverotuotot kasvoivat edellisvuodesta 2,8 milj. euroa kuntatalouden koronatukipakettiin kuuluneen kunnan jako-osuuden määräaikaisen korotuksen seurauksena.

Ylijäämä asettumassa investointivarausten jälkeen 3 miljoonaan

Kunnan tilikauden tulos asettui 16,8 milj. euroon. Tilikauden tuloksesta on ehdotettu tehtävän 13,8 milj. euron investointivaraus, jonka jälkeen tilikauden ylijäämä asettuu 3,0 milj. euroon.

”Investointivarauksella saadaan jaksotettua vuoden 2021 hyvää tulosta pidemmälle ajalle. Kunnan poistotaso tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään mittavien investointien vuoksi ja investointivarauksen purkaminen vuosittain pienentää poistoja ja helpottaa kunnan kirjanpidollista tasapainoa hieman”, Kontio sanoo.

Investointeja siirtyi vuodelle 2022

Kunnan investointitaso laski edellisvuosien tasosta investointien omahankintamenon asettuessa 27,5 milj. euroon. Vuodelta 2021 siirtyi useita hankkeita vuodelle 2022. Tuleville vuosille kohdistuu huomattavia investointipaineita. Hyvästä vuodesta huolimatta kunnan lainakanta kasvoi 10,5 milj. euroa ja lainakanta asettui 217,3 milj. euroon.

Kunnan talouden synkät pilvet

Kunnan talouden ennustetaan kääntyvän uudelleen alijäämäiseksi viimeistään vuodesta 2025 alkaen. Valtion koronatuet poistuvat kuntataloudesta kuluvan vuoden jälkeen, ja sote-uudistuksen jälkeen kunnan tulorahoitus pienenee samaan aikaan kun investointipaineet kasvavat. Alijäämäisen talouden ja merkittävien investointipaineiden seurauksena velkaantumisen ennakoidaan jatkuvan voimakkaana ja lainakannan arvioidaan saavuttavan 400 milj. euron tason kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Kunnassa käynnissä oleva kestävän kasvun sopeutustyö tähtää alijäämäkierteen katkaisemiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen jo lähivuosien aikana. Valtuusto päätti palvelutuotannon sopeutuksista tammikuussa 2021. Valtuuston on määrä päättää sopeutusten jatkotoimista osana NUUKA-ohjelman päivittämistä vuoden 2022 aikana.

”Sote-uudistus tulee muuttamaan toimintaympäristöämme merkittävästi ja taloudelliset vaikutukset ovat myös huomattavia.  Kunnan tulorahoitus heikkenee ja samaan aikaan mittavat investointitarpeet uhkaavat kasvattaa lainasalkkua. Kunnan tulorahoituksen vahvistaminen, toimintakulujen kasvun hillintä, investointien priorisointi ja jaksottaminen nousevat tulevina vuosina keskiöön”, Erno Kontio sanoo.