Kunnanjohtajan blogi, Liikunta, Matkailu, Viestintä
Koe Seitsemän veljeksen pyöräreitti – lähimatkakertomus Nurmijärveltä
Onko Uudenmaan maalaismaisemissa kulkeva Seitsemän veljeksen pyöräreitti jo tuttu sinulle? Tämä lähimatkakertomus vie sinut fillarireissulle Nurmijärven ympäri.
Ai että! Kaunis kiireetön heinäkuinen päivä ja edessä 87 kilometriä pyöräreittiä upeassa maalaismaisemassa. Nämä fiilikset mielessäni otin ensimmäiset polkaisut Seitsemän veljeksen pyöräreitillä, joka kiertää lähes koko Nurmijärven. Joko sinä olet polkenut reitin?
Heti alkuun tunnustan, etten ole mikään kokenein matkapyöräilijä ja minua hieman jännitti, jaksaisinko polkea koko reitin yhden päivän aikana. Kokeneemmat pyöräilijät vakuuttelivat: ”ei se matka tapa, vaan liian kova vauhti”. Näinpä päätin hypätä satulaan, tutustua reittiin ja jakaa kokemukseni kanssanne.
Mikäli pyöräreitin pituus mietityttää sinuakin, reittiä ei tarvitse polkea kerralla kokonaan, vaan sen voi helposti pilkkoa myös pienempiin pätkiin. Visit Nurmijärvi -sivuilla on vinkkejä sopivista oikopoluista.
Mikä on Seitsemän veljeksen pyöräreitti?
Nurmijärven kunta lanseerasi Seitsemän veljeksen pyöräreitin heinäkuun alussa. 87 kilometrin pituinen pyöräreitti kiertää lähes koko Nurmijärven. Idea reittiin tuli kunnanvaltuutettu Sampo Karpolta ja vastuu reittisuunnittelusta annettiin paikallisille pyöräilyaktiiveille. Myös Nurmijärven matkailuyrittäjät lähtivät mukaan hankkeeseen ja reitin varrelta löytyykin paljon palveluita ja jo useampi pyöränhuoltopiste.
Valmistelut
Matkailu on aina hauskinta hyvässä seurassa, joten pyysin nurmijärveläisen kaverini mukaan matkaan. Tutustuimme reittiin Visit Nurmijärven kotisivuilla osoitteessa visitnurmijarvi.fi/pyorareitti. Pyöräreitti löytyy sivustolta eri tiedostomuodoissa (PDF, Google Maps, gpx), ja itse latasin reitin navigointia varten myös kännykkääni. Reitille on muuten tulossa opasteet vielä tämän vuoden aikana!
Päätimme lähestyä pyöräreissuamme lähimatkailun näkökulmasta: pysähtyisimme uimaan, syömään ja kahville silloin, kun se tuntuisi hyvältä ajatukselta. Palveluitahan reitin varrella on runsaasti ja niihin voi tutustua niin ikään Visit Nurmijärvi -kotisivuilla.
Sääennusteet lupailivat hellerajan paukkuvan. Mukaan retkelle lähtikin pyyhkeen ja uikkareiden lisäksi myös runsaasti vettä (noin 3 l) ja aurinkorasvaa. Lisäksi otin mukaan luottokortin, varasisäkumin, lisävirtaa kännykkään ja pientä evästä hätävaraksi. Tein myös pikahuollon pyörääni, jotta vaihteet toimisivat kitkattomasti. Tähän sain apua pyöräilyä harrastavalta tutultani sekä Velogin ohjevideoista.
Mistä pyöräreitin voi aloittaa?
Seitsemän veljeksen pyöräreitin voi aloittaa mistä tahansa reitin varrelta. Tärkeintä on mielestäni pohtia, mikä lähtöpaikka sopii omiin reissusuunnitelmiin parhaiten. Me valitsimme lähtöpaikan Klaukkalasta, sillä siellä maalissa odottaisi lämmitetty sauna. Mikäli saunapaikkaa ei olisi löytynyt omasta takaa, olisin mahdollisesti aloittanut matkan Rajamäen Uimahallilta ja pulahtanut matkan päätteeksi kylmäaltaaseen sekä rentoutunut höyrysaunassa.
Reitin varrelta kaikista Nurmijärven taajamista löytyy maksutonta parkkitilaa, mikäli saavut pyöräretkelle kauempaa.
Millainen Seitsemän veljeksen pyöräreitti on polkea?
Seitsemän veljeksen pyöräreitti on helppo polkea. Rauhalliset maalaistiet ovat päällystettyjä ja soveltuvat hienosti myös maantiepyörälle. Mäkiä on sopivasti, ettei reitillä tylsisty. Liikenne on rauhallista ja leppoisaa. Sorateihin voi törmätä silloin, jos poikkeaa matkailukohteissa ja yrityksissä.
Seitsemän veljeksen pyöräreitti kiertää päätaajamat ja keskustojen liikenteen, mutta pistäytymiset keskustojen palveluiden pariin on helppo toteuttaa ilman suurempia koukkauksia. Itse poikkesimme niin Rajamäessä kuin Kirkonkylässäkin.
Pääasiassa tiet ovat todella hyvässä kunnossa. Matkalla ehtii hyvin ihastella maalaismaisemaa, mutta paikoitellen on syytä kuitenkin pitää katse tiessä. Eniten kuoppia ja halkeamia oli Nurmijärven ja Vihdin rajalla Nummenpääntiellä sekä Raalassa Hynnänkorventiellä ja Lepomäentiellä. Epätasaisuudet oli kuitenkin helppo väistää ja reissu luonnistui maantiepyörällä ilman ongelmia. Monilla teillä oli kuitenkin varsin uusi asvaltti ja ajaminen oli todella mukavaa!
Matkakertomus: Hauskaa lähimatkailua maalaismaisemassa
Klaukkala, Lepsämä, Selki, Nummenpää, Perttula
Lähdimme polkemaan Klaukkalasta Kuonomäentietä kohti Lepsämän jokilaakson maalauksellisia maisemia. Reitti ohitti Krannin tilan kesäkahvilan, jossa olisi voinut herkuttelun ohessa myös huoltaa pyöräänsä. Selintiellä Seitsemän veljeksen pyöräreitti poikkeaa hetkeksi myös naapurikuntamme Vihdin maisemiin, joissa tehtiin retken nopeusennätys (49,9 km/h). Reitti palasi takaisin Nurmijärvelle ennen Nummenpäätä. Kaalipitäjän läpi olikin hauska lasketella, ja vauhtikin kiihtyi peltomaisemassa mukavasti.
Sitten vuorossa oli muun muassa Kuhakoskestaan ja Vauhtifarmistaan tunnettu Perttula. Vauhtifarmi tarjoaa myös majoituspalveluita, ja paikka sopisi oivalliseksi aloitus- ja lopetuspaikaksi. Vauhtifarmi on tunnettu lämmitettävästä uima-altaastaan ja bileistään, joten esimerkiksi maalijuhlinnasta kiinnostuneelle tämä voi olla oivallinen yöpymispaikka!
Röykkä, Kiljava, Rajamäki, Uusikylä
Röykkään vievä Lopentien piennar oli erinomainen polkea. Tällä tieosuudella meidät ohitti myös muutamat raskaammat yhdistelmäajoneuvot, jotka olivatkin koko matkan ainoat. Röykässä on polkijalle tarjolla kaksikin oivallista uimapaikkaa, Sääksjärven Röykän uimapaikka ja Vaaksin uimapaikka, jotka ovat myös hieman rauhallisempia kuin kunnan suuremmat uimarannat. Lisäksi keskustassa on ruokakauppa ja pizzeria, jossa voi pysähtyä tankkaamaan pyörän moottoria. Röykässä sijaitsee myös kaunis jugendhenkinen Röykän sairaala.
Röykästä jatkoimme Kiljavalle ja kohti Sääksin uimarantaa. Suomen parhaaksi biitsiksikin valittu Sääksi ei pettänyt tälläkään kertaa: oli virkistävää pulahtaa kirkkaaseen lähdeveteen. Rannalla sijaitsee myös Sääksin rantakahvila, jossa voi tankata evästä. Lähellä sijaitsevat myös mm. Kiljava Resort, Lomakoti Kotoranta sekä Vuonotalli Solsikke, joihin kaikkiin pyöräilijän on mahdollista jäädä yöksi. Oivallisia aloitus- ja lopetuspisteitä nämäkin! Matkan varrella voi myös pysähtyä herkuttelemaan Koivistoisen mansikkatilalla.
Hetken aikaa uituamme ja täytettyämme vesipullomme, jatkoimme matkaa kohti Rajamäkeä. Polkaisimme tällä kertaa lounaalle Cafe Muruun, jossa oli sekä runsas salaattipöytä että makoisaa uunilohta. Vaihtoehtojahan Rajamäessä olisi riittänyt ja alueen ravintoloihin sekä palveluihin voi tutustua Visit Nurmijärven sivuilla. Reitin varrella sijaitsevat myös aiemmin mainittu Rajamäen Uimahalli että Kauppakeskus Rajamäen Lähde, joka on monipuolisine liikkeineen niin ikään loistava taukopaikka.
Rajamäestä johtaa kevyen liikenteen väylä Kirkonkylään, jota poljimme Uuteenkylään asti. Kauniissa peltomaisemassa näimme ihastuttavaa arkkitehtuuria. Uudenkyläntiellä voi pitäytyä Mattila Farmille maistelemassa luomumarjoja ja Toikan maitotilalla silittämässä vasikoita. Ja löytyyhän Uudestakylästä myös Suomen suurin strutsitarha, Ketolan strutsitila, johon kannattaa pysähtyä kahville, lounaalle tai vaikka yöksi. Kahvila tarjoaa herkkuja, joihin ei ihan joka päivä törmääkään: vai mitä sanoisit strutsinmunajäätelöstä, strutsinmunista tehdyistä leivonnaisista tai strutsinlihapiirakasta? Toki tarjolla on myös perinteisiä kahvilatuotteita. Jos sinulla on enempi aikaa, kannattaa hypätä myös strutsisafarille!
Nukari, Raala, Kirkonkylä, Palojoki
Nummenniityntie vei meidät kätevästi Hämeenlinnanväylän yli kohti Nukaria, jossa pysähdyimme ihastelemaan vaikuttavaa Nukarinkoskea. Pituutta koskelle kertyy vaikuttavat 1300 m ja pudotusta 25 m. Paikka on hieno retkeilykohde, jossa pystyi kävelemään myös klossikengillä!
Maisemia Nukarinkoskelta.
Koskiseikkailun jälkeen matkamme vei kohti Raalaa. Pelloilla laiduntavat lehmät alleviivasivat Seitsemän veljeksen pyöräreitin kauneutta. Ohitimme myös Raalan kartanon, joka on toiminut esikuvana Seitsemän veljeksen Viertolan kartanolle.
Kohti Kirkonkylää poljettaessa Siippoontie ylittää komean Myllykosken, joka on pitkospuineen ja siltoineen käymisen arvoinen. Rauhallisemmalla osuudella koskessa voi myös liottaa pyöräilyssä turvonneita jalkoja.
Seitsemän veljeksen pyöräreitti kääntyy Kylmänojantielle kohti Palojokea. Me vedimme kuitenkin tämän mutkan pitkäksi, sillä halusimme vierailla Kirkonkylän Ilvesvuoren yritysalueella sijaitsevassa Grönbackan panimossa. Panimokierroksen jälkeen palasimme reitille ja suuntasimme Palojoen kansallismaisemiin. Pysähdyimme Aleksis Kiven syntymäkodille ja pihapiirissä sijaitsevaan idylliseen kesäkahvilaan.
Metsäkylä, Klaukkala
Palojoelta Seitsemän veljeksen pyöräreitti vei kohti Klaukkalan Metsäkylää ja lopulta takaisin Klaukkalaan. Pakko sanoa, että Toivolanmäen nousu tuntui retken lopuksi todella pitkältä, mutta fiilis mäen päällä oli voittoisa!
Klaukkalan kaupalliset palvelut ovat kattavat ja keskustasta löytyy useita vaihtoehtoja niin ruokailulle kuin kahvittelullekin. Me kaarsimme kuitenkin ennen keskustaa Lahnuksentielle kohti Klaukkalan kuntoportaita ja Tornikeskusta (jossa on muuten tarjolla alamäkipyöräilyä!). Tämän jälkeen käännyimme Viljelystielle, joka on reitin ainoa asutusalueen läpi kulkeva osuus. Pian tämän jälkeen olimmekin jo maalissa Kuonomäentiellä!
Huh huh! Paljua lämmittäessä, oli helppo huokaista ja hymyillä.
Kesän parhaita kokemuksia!
Seitsemän veljeksen pyöräreitti oli yksi kesän ikimuistoisimpia kokemuksia: lähes sata kilometriä kauniissa maalaismaisemassa kiemurtelevilla pikkuteillä on lähimatkailua parhaimmillaan. Alkuun jännittämäni matkan pituus olikin itse asiassa oikein sopiva, ja reisissä tuntunut polte haihtui saunan lauteilla. Toki me poljimme tarkoituksella maltillista keskinopeutta (22,5 km/h) ja pysähdyimme useita kertoja matkan aikana. Hieno kokemus, joka tutustutti kaksi nurmijärveläistä entisestään kauniiseen kotikuntaamme. Suosittelen!
Mitä mieltä sinä olet lähimatkakertomuksesta tai Seitsemän veljeksen pyöräreitistä? Voit antaa palautetta kunnalle Solmun kautta tai osallistua keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #seitsemänveljeksenpyöräreitti, #fillarikesä2022 ja #VisitNurmijärvi.
Kirjoittaja on Nurmijärven kunnan viestintäpäällikkö Teemu Siltanen, joka kaappasi kunnanjohtajan blogin yhdeksi viikoksi.
