Ajankohtaista

Tilastovuodesta 2022 on kulunut kolmannes. Samalla kun Nurmijärven kuluvan vuoden väestömuutokset virkosivat talviunilta (tammi-huhtikuun väestönkasvu 157 henkilöä, kasvuprosentti 0,4), on viime vuoden väestönkasvu saatu paikannettua alueille. Kesäkuun Nurmijärvi-barometri valottaa koronavuoden 2021 paikallisia muutoksia.

Kaiken kaikkiaan Nurmijärven asukasluku kasvoi viime vuonna 464 henkilöllä, joka tarkoitti 1,1 prosentin väestönkasvua. Väestönkasvu painottui kunnan kolmeen päätaajamaan, joka kattoi yli 90 % kaikesta kunnan väestönkasvusta. Kasvua riitti jonkin verran myös Tilastokeskuksen suuralueiden mukaisille maaseutualueille. Näistä kasvu oli suurinta Lepsämässä, jossa väkiluku kasvoi kymmenellä henkilöllä, joka samalla paikkasi edellisen vuoden samansuuruisen väestön vähenemisen.

Klaukkala jatkoi Nurmijärven veturina

Merkittävin osa Nurmijärven asukasmäärän kasvusta on vuosien saatossa kohdistunut Klaukkalaan. Niin myös viime vuonna.

Vuoden 2021 väestönkasvusta yli 60 % kohdistui Klaukkalan alueelle. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten Klaukkalan (ja myös koko Nurmijärven) väestöstä kasvoi väestön ikääntymisen myötä 75 vuotta täyttäneet.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna Klaukkalan asukasmäärän kasvun elementit tukevat kuitenkin tulkintoja korona-ajan muuttoliikkeen profiilista. Lisäksi myös Klaukkalassa näkyy valtakunnan tasoinen maltillinen syntyvyyden koheneminen. Klaukkalan väestönkasvussa korostuivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmä sekä pienten alle kolmevuotiaiden lasten ikäryhmä.

Myös tulevina vuosina Klaukkalan asema näyttää vahvalta. ”Parhaillaan rakentuu Vanha-Klaukan uusi asuinalue, josta odotetaan kotia noin kahdelletuhannelle asukkaalle. Lisäksi pientalorakentamista on 2020-luvulla luvassa myös Jokimetsän alueella”, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo.

Kirkonkylälle väestönkasvun kolmassija

Myös Kirkonkylän väestönkasvussa näkyvät elementit korona-ajan muuttoliikkeen profiilista.

”Klaukkalan tavoin myös Kirkonkylällä kasvoivat nuorten aikuisten ikäluokat. Sen sijaan pienten alle kolmevuotiaiden lasten määrä kasvoi vain vähän”, Ahokas kertoo. Kirkonkylän väestössä kasvoivat myös yli viisikymppisten sekä eläkeikää lähestyvien ikäluokat. Eniten kuitenkin kasvoi 75 vuotta täyttäneiden ikäluokka.

Kirkonkylän väestönkasvusta on parin viime vuoden ajan vastannut erityisesti keskusta-alueen tuntumaan rakentunut Krannilan asuinalue. ”Seuraavaa kasvupyrähdystä odotetaan alkavaksi lähivuosina, kun Heinojan uudella pientaloalueella päästään toteuttamaan asumisen unelmia”, Ahokas valottaa.

Rajamäki kiilasi väestönkasvun kakkoseksi

Kirkonkylä ja Rajamäki ovat vuoron perään pitäneet Nurmijärven taajamien väestönkasvun kakkossijaa. Näistä Kirkonkylä on useammin vetänyt pidemmän korren, mutta vuosi 2021 oli Rajamäen vuosi. ”Erityisesti vuosi 2020 oli Rajamäen vuosi, vaikka väestönkasvu jäikin Kirkonkylän tahdista”, Ahokas sanoo.

Rajamäen kasvupyrähdystä selittää pandemia-aikana kasvanut omakotitalojen sekä omakotitonttien kysynnän merkittävä kasvu. ”Rajamäellä kunnalla on tonttivarantoa, jolla kysyntään pystyttiin vastaamaan. Erityisesti Rajamäen ytimessä sijaitsevan Kylänpään asuinalueen tontit olivat haluttuja”, Ahokas kertoo.

Kuitenkin pitkään jatkuneet kehityskulut esimerkiksi syntyvyyden vähenemisessä näkyvät myös Rajamäellä. Muuttoliikkeestä huolimatta alueen alle kouluikäisten lasten määrä väheni. ”Valtakunnallinen syntyvyyden maltillinen koheneminen näkyy kuitenkin myös Rajamäellä alle kolmevuotiaiden lasten määrän kasvuna”, Ahokas kertoo.

Röykkä käänsi kurssinsa

Myös Röykkä sai pienen osan vuoden 2021 väestönkasvusta ja viiden vuoden väestömäärän vähenemisen ajanjakso taittui.

“Röykkä ei ihan ehtinyt omakotitalopiikkiin mukaan vuonna 2020. Voi myös olla, että Röykän väestönkasvu odotti Klaukkalan Kehätien valmistumista”, Ahokas pohtii.

Röykän väestökehityksen positiiviselle käänteelle odotetaan myös jatkoa 2020-luvulla, kun Röykän keskusta-alueella sijaitsevaa työpaikka-aluetta suunnitellaan muutettavan asumiskäyttöön.

Kasvua riitti jonkin verran myös maaseutualueille

Vuonna 2021 omakotitalounelmia toteutettiin myös Nurmijärven Tilastokeskuksen suuralueiden mukaisilla maaseutualueilla.

”Sekä Nukarilla, Perttula-Nummenpäässä, Palojoella, Lepsämässä että Metsäkylässä vuotuiset muutokset ovat olleet melko sahaavia – kasvuvuotta seuraa asukaspohjaa pienentävä vuosi ja toisinpäin. Viime vuonna lähes kaikille alueille riitti väestönkasvua ja kylien elinvoimaisuuden näkökulmasta nuorten aikuisten määrän kasvaminen on ilahduttavaa”, Ahokas tiivistää. Nuorten aikuisten määrän kasvu ei kuitenkaan riittänyt samalla nostamaan alueen lasten määrää. ”Ehkäpä iloiset perhetapahtumat seuraavat viiveellä”, Ahokas pohtii.