Ajankohtaista

– Nurmijärvi-barometri paikansi vuoden 2023 väestömuutokset alueille

Tilastovuodesta 2024 on kulunut kolmannes. Samalla kun Nurmijärven kuluvan vuoden väestömuutokset alkavat pikkuhiljaa virota taviunilta (tammi-huhtikuun väestönkasvu 146 henkilöä, kasvuprosentti 0,4), on viime vuoden väestönkasvu saatu paikannettua alueille. Kesäkuun Nurmijärvi-barometri valottaa vuoden 2023 paikallisia muutoksia.

Kaiken kaikkiaan Nurmijärven asukasluku kasvoi viime vuonna 327 henkilöllä, joka tarkoitti 0,7 prosentin väestönkasvua. Väestönkasvu painottui erityisesti Klaukkalaan.

Klaukkala jatkoi Nurmijärven veturina

Merkittävin osa Nurmijärven asukasmäärän kasvusta on vuosien saatossa kohdistunut Klaukkalaan. Niin myös viime vuonna.

”Klaukkalan asukasmäärä kasvoi viime vuonna enemmän kuin mitä oli kunnan kokonaiskasvu”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kuvailee Klaukkalan asukasmäärän muutosta, joka oli +342 henkilöä. Kaikkiaan Tilastokeskuksen Klaukkalan suuralueen mukainen asukasluku oli viime vuonna 19 591 (vuosi 2022: 19 249 asukasta).

Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten Klaukkalan (ja myös koko Nurmijärven) väestöstä kasvoi 60–64-vuotiaiden sekä 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmät väestön ikääntymisen myötä. Samaan aikaan Klaukkalan asukasrakennetta kuitenkin nuorentaa erityisesti kolmekymppisten ikäluokan kasvu.

”Klaukkalaan on rakentunut viime vuosina paljon asuntoja ja parhaillaan rakentuu myös uusi iso Vanha-Klaukan alue, jonka omakotitontit ovat lähteneet rakentumaan ja taloja myös valmistumaan. Samalla alueen pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrä on kasvanut vuodentakaisesta”, Ahokas kertoo.

Myös tulevina vuosina Klaukkalan asema näyttää vahvalta.  ”Vanha-Klaukassa riittää sulateltavaa, sillä omakotitontteja on yhteensä reilut 180. Alueelle on tulossa myös rivitaloasumista sekä kerrostaloja. Rakennusoikeuden määrän perusteella rivitaloasuntoja valmiilla alueella olisi noin 190 ja kerrostaloasuntoja noin 700”, Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Lisäksi Klaukkalassa on pientalorakentamista luvassa myös seuraavalla vuosikymmenellä, kun Jokimetsän uusi asuinalue alkaa rakentua Haikalan alueen naapuriin.”

Kirkonkylän tahmea vuosi

Vuosi 2023 oli Kirkonkylän asukasmäärän kehityksessä negatiivinen. Koronavuosina muodostuneesta väestönkasvusta suli vuonna 2023 merkittävä osa ja ikäluokittain tarkasteltuna Kirkonkylä palasi monilta osin korona-aikaa edeltäneeseen tilanteeseen. Tähän odotetaan kuitenkin muutosta.

”Kirkonkylällä sijaistevalta Heinojan uudelta asuinalueelta on tullut myyntiin omakotitontteja ja ensimmäiset tontit onkin jo myyty. Kaikkiaan alueella on noin sata omakotitonttia, jotka luovutetaan myymällä tai vuokraamalla useammassa erässä. Omakotitalotonttitarjonta ei kuitenkaan lopu tähän, vaan Heinojan alueen on tarkoitus laajentua Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti myös jatkossa. Niin sanottu Heinoja II asemakaava onkin jo hyväksytty ja asumisen unelmien toteuttaminen jatkuu myös tulevina vuosina”, Ahokas kertoo.

Rajamäki siirtyi seuraavalle tuhatluvulle – 8 000 asukkaan raja rikkoutui

Koronavuodet ja tämän jälkeinen aika ovat olleet suotuisia Rajamäen väestökehitykselle. Rajamäen kasvupyrähdystä selitti pandemia-aikana kasvanut omakotitalojen sekä omakotitonttien kysynnän merkittävä kasvu.

”Rajamäellä kunnalla oli tonttivarantoa, jolloin kysyntään pystyttiin vastaamaan. Erityisesti Rajamäen ytimessä sijaitsevan Kylänpään asuinalueen tontit olivat haluttuja. Myös Kylänpään alue rakentuu osissa ja parhaillaan alueella on taas haettavana omakotitontteja”, Ahokas kertoo.

Korona-ajan kiivain kasvu on jo tasoittunut, mutta Rajamäen kasvu on edelleen tukevaa. 8 000 asukaan raja rikkoutui vuonna 2023.

”Klaukkalan tavoin myös Rajamäki on ikääntymässä, mutta ikärakennetta nuorentaa potentiaalisten perheellisten sekä perheellistyvien ikäryhmien kasvu”, Ahokas kertoo ja viittaa 30–34-vuotiaiden sekä 40–49-vuotiaiden määrän kasvuun. Samalla alueen 3–6-vuotiaiden määrä on kasvanut. Tämä puolestaan viitta korona-ajan mukanaan tuomiin muutoksiin.

”Tänä aikana syntyneet sekä alueelle vauvana tai taaperona muuttaneet alkavat siirtyä pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten ryhmästä seuraavaan ikäluokkaan”, Ahokas konkretisoi ajan kulumista.

Röykän kurssi kääntyi taas laskuun

Vuosi 2023 oli Röykän asukasmäärän kehityksessä negatiivinen. Kirkonkylän tapaan Röykän koronavuosina muodostuneesta kasvusta suli merkittävä osa vuonna 2023.

”Koronavuodet ja tämän jälkeinen aika näkyi Röykässä syntyneiden määrän kasvuna. Erityisesti toisia, kolmansia ja myös neljänsiä lapsia syntyi alueella jo asuneisiin perheisiin. Lisäksi asukasvaihdoksia tapahtui vanhassa asuntokannassa”, Ahokas kertoo.

Alle kolmevuotiaiden lasten määrä kääntyi kuitenkin viime vuonna jälleen laskuun. Tässä selittävänä tekijänä on erityisesti syntyneiden määrän väheneminen.

Rakentamisen saralla Röykän väestökehityksen odotetaan uutta positiivista virettä erityisesti vuosikymmenen vaihteessa, kun taajaman keskusta-alueella sijaitsevaa työpaikka-aluetta suunnitellaan muutettavaksi asumiskäyttöön.

Kokonaiskasvusta ei riittänyt jaettavaa maaseutualueille – korona-ajan muutokset näkyvät kuitenkin vuonna 2023 alle kolmevuotiaiden lasten määrän pienenä kasvuna

Vuonna 2023 omakotitalounelmia toteutettiin Nurmijärvellä myös Tilastokeskuksen suuralueiden mukaisilla maaseutualueilla. Kuitenkin kiinnostavimmat tapahtumat löytyvät parin vuoden takaa.

”Koronavuosina kasvanut 25–29-vuotiaiden sekä 30–34-vuotiaiden määrä näkyi vuonna 2023 maaseutualueilla pienenä alle kolmevuotiaiden lasten määrän kasvuna”, Ahokas kertoo, mutta muistuttaa, että kasvusta huolimatta pienten lasten määrä on alhainen.

”2020-luvulla lukumäärä putosi alle 140:ään. Vuonna 2022 lukumäärä putosi jo alle 130:een, josta vuoden 2023 tilanne on pieni korjaus ylöspäin.”