Kaikki, Keusote, Sosiaali ja terveys, Terveys
Keski-Uudenmaan kannanotto – sote-uudistuksen rahoitusmallia on muutettava
Esitetyn rahoitusmalliin mukaan joka kolmannet hoitavat kädet Keski-Uudenmaan sotessa olisivat ylimääräiset
SOTE-UUDISTUKSEEN esitetyn rahoitusmallin mukaan Keski-Uudenmaan maakunnan tulisi selviytyä 53 miljoonaa euroa pienemmällä rahoituksella kuin nyt. Yhden hoitohenkilökuntaan kuuluvan työntekijän vuosikulut työnantajalle ovat noin 50.000 euroa. Esitetty summa vastaa yli 1000:ta työntekijää.
Kuntayhtymässämme työskentelee 3 800 ammattilaista. Esitetyn rahoitusmallin mukaan joka kolmannet hoitavat kädet olisivat Keski-Uudellamaalla ylimääräiset. Jos summaa verrataan erikoissairaanhoidon kuluihimme, vastaisi se Hyvinkään kaupungin erikoissairaanhoidon tämänhetkisiä vuosikuluja.
On aivan selvää, että tämä on kaukana arkitodellisuudesta.
THL on varmasti saatavilla olevan tiedon perusteella tehnyt huolellista työtä. Malli voisikin terveyspalveluiden osalta soveltua teoreettiseen tilanteeseen, jossa resurssit ovat rajattomat. Tutkimuksen tilanneilta ministeriöiltä on vastuutonta soveltaa sitä sellaisenaan käytännön elämään, jossa euroja siirretään alueelta toiselle.
Sosiaalipalveluiden osalta on syytä kysyä, onko tietopohja siinä kunnossa, että mallilla voidaan jakaa miljardeja euroja. Ratkaisuksi esitetään siirtymätasausta, joka on 150 euroa per asukas. Tämä rajaa vaikutuksen Keski-Uudellamaalla 30 miljoonaan euroon. Tämäkin taso on kestämätön eikä poista sitä tosiasiaa, että rahoitusmallin pohja on toteuttamiskelvoton.
VALTIONVARAINMINISTERIÖN ja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN tulee jatkovalmistelussa perehtyä paremmin rahoitusmallin käytännön vaikutuksiin. Tarvekertoimien kautta jaettavan rahoituksen osuus on nyt aivan liian korkea. Esitetyn mukaisesti toteutettuna rahoitusmalli romuttaa asukkaidemme peruspalvelut. 53 miljoonaa euroa on täällä paljon, mutta se ei muualle Suomeen ripoteltuna pelasta yhdenkään maakunnan tilannetta.
Rahoituksen painopistettä on siirrettävä asukaspohjaiseen suuntaan ja sosiaalipalveluiden tarve on huomioitava oikealla painoarvolla.
Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, Järvenpää
Jyrki Mattila, kaupunginjohtaja, Hyvinkää
Outi Mäkelä, kunnanjohtaja, Nurmijärvi
Arto Lindberg, pormestari, Tuusula
Esko Kairesalo, kunnanjohtaja, Mäntsälä
Hannu Haukkasalo, kunnanjohtaja, Pornainen
Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, Keski-Uudenmaan sote
Annika Kokko, yhtymähallituksen pj. Keski-Uudenmaan sote ja hallituksen pj, Hyvinkää
Irma Pahlman, yhtymävaltuuston pj. Keski-Uudenmaan sote, ja valtuuston pj, Hyvinkää
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hallitus
Eemeli Peltonen, valtuuston pj., Järvenpää
Helinä Perttu, hallituksen pj., Järvenpää
Kallepekka Toivonen, valtuuston pj., Nurmijärvi
Virpi Räty, hallituksen pj., Nurmijärvi
Kati Lepojärvi, valtuuston pj., Tuusula
Heta Ravolainen-Rinne, valtuuston pj., Mäntsälä
Tapio Havula, hallituksen pj., Mäntsälä
Liljan-Kukka Runolinna, valtuuston pj., Pornainen
Juha Virkki, hallituksen pj., Pornainen