Ajankohtaista

Nurmijärvi jatkaa alkaneeseen vuoteen 45 000 asukkaan voimin! Vuonna 2024 kunnan asukasluku kasvoi 249 asukkaan verran, mikä tarkoitta 0,5 % väestönkasvua. Vuoden 2024 väestönkasvusta vastasi nettomaahanmuutto sekä syntyneiden enemmyys. Vuonna 2024 Nurmijärvelle syntyi Helsingin seudun kehyskunnista eniten lapsia. Tilastoanalyysien mukaan 45 000:n asukkaan rajan ylittänyt uusi asukas tulikin kuntaan synnytysosastolta. Hän syntyi marraskuun lopussa Klaukkalan Harjulaan. Kunnanjohtaja Outi Mäkelä luovutti Isabel-vauvalle bodyn ja ylpeille vanhemmille Pauliinalle ja Mikaelille kukkia sekä Nurmijärvi-pipot.  

“Nurmijärvi on paitsi Suomen suurin kunta, myös elämäntapa, joka tarkoittaa onnellista elämää turvallisessa ympäristössä lähellä kaikkea”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo.  

“Olemme äärimmäisen iloisia, että Nurmijärven 250-vuotisjuhlavuonna pääsemme juhlimaan myös 45000 asukkaan ylitystä. Nurmijärvi on lasten kunta – eli ilon, oppimisen, kasvun, unelmien ja tulevaisuuden kunta”, Mäkelä sanoo. 

Vuoden 2024 toimintaympäristönä jatkui epävakaa maailmantilanne – suurimmat hintojen nousut näyttävät kuitenkin olevan jo takana päin 

Vuonna 2024 Lagarde ilahdutti asuntovelallisia yhteensä neljä kertaa, kun Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoaan. Myös lämmityskustannuksissa saattoi kotitalous säästää hintojen tasaantuessa. Energian kulutusta kasvatti kuitenkin kylmä ja luminen talvi. Myös ruuan hinnannousu pysähtyi viime vuonna, mutta tasokorotus jäi. 

”Nopeasti ja jyrkästi tapahtunut hintojen nousu saa hintojen tasaantumisen ja laskun näyttämään varmasti positiivisemmalta kuin mitä se todellisuudessa on”, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas pohtii ja jatkaa: ”Ruoka maksaa edelleen noin viidenneksen enemmän kuin vuonna 2021 eli aikaa ennen Ukrainan sodan aikaansaamaa raaka-aineiden hinnan nousua. Lisäksi sähkölämmitteisen omakotitalon omistaja voi enää vain haaveilla 5 sentin kilowattituntihinnoista”, Ahokas konkretisoi muutosta. 

Talviunia viettänyt rakentaminen määritti Nurmijärven asukasluvun kasvun vauhtia 

Vuoden 2024 asuntomarkkinoiden erikoisvuosi petasi Nurmijärven asukasluvun kasvulle varsin kehnot lähtökohdat. 

”Viime vuonna Nurmijärvelle valmistui 157 asuntoa, joiden joukossa oli yksi purkavan uudisrakentamisen kerrostalo. Varsinaisia uusia asuntoja Nurmijärvelle valmistui 109, joka on historiallisestikin vähäinen määrä”, Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Pitää mennä 1960-luvulle, jotta päästään noin sadan asunnon vuosivauhteihin. Tuolloin Nurmijärvellä oli kuitenkin noin 15 000 asukasta eli kolme kertaa vähemmän kuin tänä päivänä.” 
 
Talviunia viettänyt asuinrakentaminen osattiin ottaa varsin hyvin huomioon Nurmijärven omassa rakentamisennusteessa eikä ennustetun asuntotuotannon (113 asuntoa) ja varsinaisten uusien asuntojen (109) välillä ollut juuri eroa. Kuitenkin kunnan omassa väestöennusteessa ennustettiin 0,8 % kasvua ja toteuma oli vain 0,5 %. 

”Kunnan omaan ennusteeseen arvioitiin omakotitalojen valmistumisen sekä vanhassa asuntokannassa tapahtuvien muutosten hieman kasvattavan pienten lasten määrää. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan määrä väheni entisestään. Sen sijaan ennusteessa kolmekymppisten määrä ennustettiin toteumaa pienemmäksi”, Ahokas kertoo ennusteen ja toteuman välisistä eroista. 

Yhtiömuotoisen asuntotuotannon osalta välivuotta selitti hankaluudet uusien hankkeiden aloituksissa.  
”Asuntotarjontaa on riittänyt sulateltavaksi aiemmin valmistuneissa kohteissa myynnin ja vuokrauksen hidastumisen vuoksi”, Ahokas kertoo. 

Väestönkasvua syntyneiden enemmyydestä sekä nettomaahanmuutosta 

Vuonna 2024 kunnan asukasluvun kasvusta vastasivat syntyneiden enemmyys sekä nettomaahanmuutto. Sen sijaan kuntien välinen nettomuutto painui pakkaselle. 

”Kyseessä ei ole niinkään Nurmijärveltä poismuuton lisääntyminen, vaan totuttua verkkaisempi kuntaan muutto asuntorakentamisen talviunien myötä”, Ahokas täsmentää. 

Vuonna 2024 Nurmijärvelle syntyi Helsingin seudun kehyskunnista eniten lapsia. Syntyneiden määrä, 414 lasta, on myös siitä merkittävä, että koko Suomen tasolla (309 kuntaa) Nurmijärvi on sijalla 18. Edellä ovat ainoastaan asukasluvulla mitattuna Nurmijärveä selvästi suuremmat kunnat, joka selittää myös suurempaa syntyneiden määrää. 

”Omassa kokoluokassaan Nurmijärvellä vietettiin kirkkaasti eniten ristiäisiä”, Ahokas kertoo. 

Toinen viime vuonna asukasluvun kasvusta vastannut tekijä oli maahanmuutto. 

”Tämä kuitenkin selittyy pitkälti ukrainalaispakolaisten siirtymisestä tilastosta toiseen, kun kotikuntamerkintää hakeneet siirtyvät haun jälkeen väestötilastoissa maahanmuuttaneiksi, vaikka henkilöt asuisivatkin jo Suomessa ja Nurmijärvellä”, Ahokas kertoo. 

Ikäluokissa kasvua kolmekymppisissä ja ikääntyvissä 

Ikäluokittain tarkasteltuna kasvua kertyi erityisesti kolmekymppisten (30-39-vuotiaat: +134 henkilöä) ja kuusikymppisten ikäluokkiin (60-69-vuotiaat: +117 henkilöä) sekä 75 vuotta täyttäneisiin (+228 henkilöä). Valtakunnallisestikin korkea syntyneiden määrä ei kuitenkaan kääntänyt alle 3-vuotiaiden määrää kasvuun (-33 henkilöä). Sen sijaan kasvua kertyi hieman 3–6-vuotiaisiin (+22 henkilöä).  

”Tämä puolestaan johtaa juurensa korona-ajan syntyvyyden pieneen elpymiseen sekä seudulle suuntautuneeseen muuttoon”, Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Korona-ajan alusta alkaa olla jo neljä vuotta. Vauvana tai taaperona seudulle muuttaneet hätyyttelevät jo esikoulu- ja kouluikää. Korona-aikana syntyneetkin siirtyvät jo ikäluokasta seuraavaan.” 

Mitä vuosi 2025 tuo tullessaan? 

Viime vuosina maailmalla on tapahtunut mullistavia käänteitä yksi toisensa perään. Myös vuosi 2025 jatkaa jo tutuksi tullutta muutosten vuosien sarjaa ja saa tavallisen kansalaisen mietteliääksi. 

”Samaan aikaan asuntovelallinen sekä huokaisee helpotuksesta korkojen kehityksen osalta, että vetää happea, kun kuukausituloista isompi osuus kuluu arjen perushyödykkeisiin. Monet arjen asiat muuttuivat jo heti tammikuussa, kun uudet lait ja asetukset astuvat voimaan esimerkiksi verotukseen liittyen”, Ahokas summaa. 

Vuodelle 2025 povataan kuitenkin myös valonpilkahduksia. 

”Hypo puhuu asuntomarkkinoiden kylmäkäynnistyksestä, SKVL varovaisen positiivista odotuksista, Kuntarahoitus talouden vahvistuvasta nousukäänteestä ja OP asuntomarkkinan ujosta, mutta positiivisesta kehityksestä”, Ahokas vetää yhteen kerrottuja uuden vuoden näkymiä, mutta jatkaa volyymirakentamisen kestosta: ”Kuitenkin mikäli kohteen halutaan valmistuvan kuluvana vuonna, pitäisi tämän pohjatyöt olla jo tehtynä. Hankesuunnitelma, rahoitus ja toteuttaja valmiina, rakennuslupa hankittuna. Tämän osalta on hiljaisempaa.” 

Kuluvan vuoden osalta kiinnostavimmat tapahtumat löytyvätkin Ahokkaan mukaan kuntarajan ja valtion rajan toiselta puolelta. 

”Mikäli Ukrainaan saadaan kuluvana vuonna rauha, olisi sillä iso positiivinen vaikutus ihmisten mieliin ja sitä kautta kaikkiin talouden haaroihin” 

Entä miten viime vuosina kertyneisiin poikkeusaikoihin tulisi tilastollisesti suhtautua? 

”Trendin ennustamisessa erilaisten poikkeusvuosien poisjättö on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Emmehän halua poikkeavuuksien sekoittavan yleisen kehityksen trendiä”, Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Elämme kuitenkin jatkuvien myllerrysten aikakautta. Jos otamme viimeisen kymmenen vuoden jaksosta kaikki poikkeusvuodet pois, niin mitä meille jää?”, Ahokas pohtii. 

Nyt on kuitenkin aika juoda kakkukahvit Isabel-neidin kunniaksi.