Ilmastotyö, Jätehuolto, Siistiksi
Jätteet ja roskat asianmukaisiin paikkoihin – ympäristö ei ole sellainen!
Nurmijärven kunnan jätehuollon parissa toimii useita tahoja, joilla on omat tehtävänsä. Se, mistä kukin vastaa, on osalle kuntalaisista epäselvää tekemämme jätehuoltokyselyn perusteella. On kuitenkin oleellista tiedostaa, että tärkein taho jätteiden asianmukaisessa käsittelyssä ja roskaamisessa, ovat ihmiset itse. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on monelle jo rutiinia, mutta samanaikaisesti roskia heitetään ja jätetään yhä enemmän ympäristöön, usein sinne luonnonhelmaan.
Jätehuollossa ja roskaamiseen liittyvissä asioissa on useita toimijoita, joilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa. Kunta huolehtii omien kiinteistöjensä ja kaava-alueella sijaitsevien katujen siisteydestä. Kiertokapula huolehtii jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä Metsä-Tuomelan jätteenkäsittelyalueella. Kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen Kolmenkierron vastuulle kuuluvat jätehuoltomääräykset ja jätemaksujen hyväksyminen. Rinki-ekopisteissä vastaanotetaan kotitalouksien lajittelemia jätteitä, kuten lasia, paperia, pienmetallia ja muovia.
Jätehuollon valvonta kuuluu Uudenmaan ELY-keskukselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ne valvovat sitä, miten kunnan jätehuolto toimii. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus valvoo myös ympäristön roskaamista.
Roskaantuminen on lisääntynyt – ihmiset heittävät roskia ympäristöön, ja myös ns. laittomia kaatopaikkoja löytyy metsistä ja tienvieristä. Jos havaitsee tällaista roskaamista, niin miten pitäisi toimia? Entä kenen velvollisuus on siivota ympäristöön kuulumattomat jätteet?
Ympäristön roskaaminen – siivousvelvollisuus on roskaajalla
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen valvonta perustuu 1.5.2012 voimaan tulleeseen jätelakiin. Jätelain (646/2011) mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, kuten esimerkiksi hylättyä konetta, ajoneuvoa tai muuta esinettä taikka ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maisemallista haittaa, viihtyisyyden vähentymistä tai loukkaantumisen vaaraa ihmisille tai eläimille. Roskaamiskielto koskee kaikkia alueita, sekä yksityisiä että yleisiä. Risujen tai puutarhajätteen kasaaminen yleisille alueille, kuten puistoihin ja metsiin ei myöskään ole sallittua.
”Jos havaitset esimerkiksi metsässä kulkiessasi roskaamista tai ympäristöhaittaa aiheuttavaa jätettä, voit tehdä haittailmoituksen sähköisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen verkkosivuilla”, sanoo ympäristötarkastaja Katja Koli.
”Harkitsemme tehtyjen haittailmoitusten käsittelytarpeen aina tapauskohtaisesti. Jos esimerkiksi haittailmoituksen mukaan vaarallisia jätteitä on jätetty pohjavesialueella tai jos ilmoitetussa tilanteessa on riski haitan laajenemisesta, niin pyrimme puuttumaan siihen mahdollisimman nopeasti”, lisää Koli.
Kenen velvollisuus on siivota?
Jätelain mukaan ensisijainen siivoamisvelvollisuus on roskaajalla itsellään. Toissijainen siivoamisvelvollisuus on sillä, jonka ylläpitämältä alueelta tai järjestämästä toiminnasta roskat ovat levinneet, sekä alueen haltija. Sama koskee myös kustannuksia roskaantumisesta tai laittomista kaatopaikoista: kulut kuuluvat ensisijaisesti roskaajalle ja toissijaisesti maanomistajalle.
”Sen, joka on vastuussa roskaantuneesta alueesta tai kiinteistöstä pitää siivota ja toimittaa jätteet asianmukaisiin paikkoihin. Törkeissä roskaamistapauksissa on hyvä tehdä rikosilmoitus, mutta harvoin nämä johtavat roskaajan kiinnisaamiseen ja vastuuseen teostaan. Toivottavaa tietysti olisi, että ihmiset toimisivat vastuullisesti ja hoitaisivat jätteensä asianmukaisiin paikkoihin”, painottaa ympäristöasiantuntija Katja Koli.