Ajankohtaista

Kuntalaisilta kysyttiin syksyllä maanteiden jalankulku- ja pyöräteiden kehittämiskohteista. Kyselyn tuloksista kerrottiin 26.10.2021, ja nyt esitellään kyselyn avoimissa vastauksissa olleita palautteita ja toiveita.  Avoimia vastauksia saatiin 461 vastaajalta. Vastauksista nousi erityisesti esiin eri taajamien välisten jalankulku- ja pyöräteiden kehittäminen sekä niiden tarve koulujen läheisyyteen.

Maanteiden kehittäminen, kunnossapito ja rakentaminen on ELY-keskuksen vastuulla. Kunta vastaa katujen hoidosta ja rakentamisesta, mutta voi yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa tehdä toimenpiteitä myös maantieverkolla.

Toiveissa taajamia yhdistäviä jalankulku- ja pyöräteitä

Vastauksista nousi erityisesti esille tarve kehittää kunnan eri taajamia yhdistäviä jalankulku- ja pyöräteitä. Jalankulku- ja pyöräteiden tarvetta perusteltiin muun muassa sillä, että kyseisellä maantiellä on kapea piennar, tie on mutkainen, tievalaistus puuttuu ja autoilijat ajavat ylinopeutta. Eniten vastauksia tuli seuraavien maanteiden jalankulku- ja pyöräteiden puolesta:

• Mt11299 Kiljavantie välillä Röykkä – Rajamäki 61 kpl
• Mt11421 Valkjärventie 42 kpl
• Kirkonkylän ja Klaukkalan välille useita yleisiä palautteita sekä erikseen koskien väliä Kirkonkylä – Perttula 16 kpl ja Hongisojantietä 30 kpl
• Mt11419 Kuonomäentie 14 kpl
• Mt11431 Metsäkyläntie 13 kpl
• Mt11302 Korventie 13 kpl
• Mt11353 Palkkisillantie välillä Herustentie – uimaranta 11 kpl
• Mt132 Lopentie välillä Perttula-Röykkä 10 kpl
• Mt1324 Lahnuksentie 9 kpl
• Mt11321 Selintie 9 kpl

Kyselyn vastauksissa nousi esille jalankulku- ja pyörätien tarve Palojoki-Kirkonkylä välille. Reitti on jo nykyään olemassa Ilvesvuoren teollisuusalueen katuverkon jalankulku- ja pyörätien kautta.

Röykän taajaman ja Nukarin kylän jalankulku- ja pyöräteiden puuttumisesta tuli runsaasti palautetta.

Koulujen läheisyyteen

Jalankulku- ja pyöräteiden tarve koettiin suurimmaksi koulujen läheisyydessä. Tarvetta perusteltiin mahdollisilla säästöillä liittyen koulukuljetuskustannuksiin. Myönteiseen koulukuljetuspäätökseen vaikuttavat koulumatkan turvallisuuden lisäksi muun muassa koulumatkan pituus ja se, voiko tien ylittää turvallisesti.

Mikäli kaikkien maanteiden varrella olevien koulujen läheisyyteen rakennettaisiin esimerkiksi kolme kilometriä jalankulku- ja pyörätietä, vaikuttaisi se arviolta noin 150 oppilaan koulukuljetuspäätökseen. Säästöä tulisi arviolta 100 000 euroa lukuvuoden aikana, kun puolestaan väylien rakentaminen maksaisi noin 20 miljoonaa euroa.

ELY-keskus ei kuitenkaan välttämättä antaisi kunnalle lupaa rakentaa maantieverkolle sellaisia jalankulku- ja pyörätieosuuksia koulujen läheisyyteen, jotka eivät liity laajempaan jalankulun ja pyöräilyn verkostoon. Jalankulku- ja pyöräteiden tulisi olla pitkiä yhtenäisiä jaksoja ja mielellään liittyä molemmissa päissä olemassa oleviin teihin. Tästä syystä taajamien väliset jalankulku- ja pyörätiet tulisi toteuttaa ensin ja tämän jälkeen olisi mahdollista kehittää alemman tieverkon jalankulku- ja pyörätieverkostoa.

Priorisointia ja vaihtoehtoja jalankulku- ja pyöräteille

Jalankulku- ja pyöräteiden rakentamisen vaihtoehdoksi esitettiin muun muassa maantien pientareen leventämistä. Maanteiden leventämisen voidaan katsoa olevan osa maantien perusparantamista, ja siitä päättää ELY-keskus. Pientareen leventäminen ei välttämättä korvaa erillistä jalankulku- ja pyörätietä.

Jalankulku- ja pyöräteiden rakentamista ehdotettiin myös muualle kuin maanteiden varteen. Yleensä jalankulku- ja pyörätiet pyritään rakentamaan maanteiden varteen, koska samalla parannetaan joukkoliikenteen saavutettavuutta rakentamalla linja-autopysäkkejä ja parantamalla yhteyksiä niille.

Useissa palautteissa korostettiin kaikkien esitettyjen vaihtoehtojen tarpeellisuutta ja kaivattiin lisää rahoitusta jalankulku- ja pyöräväylien rakentamiseen.

Jalankulku- ja pyöräteiden toteuttamisen priorisointia toivottiin sinne, missä käyttäjämäärät olisivat suurimmat tai ensisijaisesti koulureiteille. Toiveita tuli paljon myös virkistyskäyttöön tarkoitetuista väylistä ja rengasreiteistä.

Muutamissa palautteissa mainittiin myös, ettei jalankulku- ja pyöräteitä tarvita lisää.

Toiveena uusia suojateitä

Vastauksissa esitettiin toiveita uusista suojateistä ja alikuluista. Suojatiet ja alikulut pyritään sijoittamaan luontaisille kulkureiteille. Uudet suojatiet pyritään sijoittamaan siten, että suojatie ei pääty ojaan vaan molemmilla puolilla olisi odotustila tai kävely-yhteys liittyvälle kadulle tai tielle.

Nykyisissä suojatiemerkinnöissä on maastossa vielä puutteita. ELY-keskus ei merkitse suojatietä maantielle, jos maantien nopeusrajoitus on yli 50 km/h. ELY-keskus ei myöskään merkitse 50 km/h nopeusrajoituksen alueella uutta suojatietä, vaan suojatien yhteyteen toteutetaan suojatiesaareke, joka mahdollistaa tien ylittämisen kahdessa osassa.

Korotetut suojatiet ja hidastetöyssyt ovat yleisesti kuntalaisten toivomia keinoja ajonopeuksien hillitsemiseksi. Niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan, maaperäolosuhteet ja rahoitus huomioon ottaen. Keskikorokkeella jaettuja suojateitä toteutetaan myös mahdollisuuksien mukaan, jos esimerkiksi katutila sen sallii.

Palautteissa toivottiin risteysalueista mutkaisempia ja ahtaampia. Liittymien suunnittelussa tulee kuitenkin noudattaa ohjeita ja huomioida esimerkiksi raskaan kaluston, kuten jäteautojen ja linja-autojen liikennöinti.

Palautteita toimitettu asianosaisille

Vastauksissa oli mukana lisäksi kunnossapitoon, liikennemerkkeihin ja suojateihin liittyviä asioita. Nämä palautteet on käyty läpi ja välitetty asioista vastaaville henkilöille puutteiden tarkastelua ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Muutamat palautteet käsittelivät nopeusrajoituksen alentamista maantiellä ja nämä palautteet välitetään Uudenmaan ELY-keskukseen, joka päättää mahdollisista rajoituksien muutoksista.

Vastauksissa oli myös joukkoliikenteeseen liittyviä palautteita, joista tiedotetaan erikseen.

Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma on tehty vuonna 2010. Suunnitelmaa ollaan päivittämässä lähivuosina, jotta esimerkiksi nykyiset reitit saataisiin paremmin kuntalaisten tietoisuuteen.

Kunnan ohjelma kevyen liikenteen väylien kehittämistarpeista kunnan maantieverkossa on laadittu vuosille 2017–2027. Ohjelman tavoitteena on parantaa maanteiden liikenneturvallisuutta, sekä pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta työ- ja koulumatkaliikenteessä ja vapaa-ajan liikkumisessa.