Ajankohtaista

Kunta järjesti 6.10.2021 asukastilaisuuden Ilvesvuori II pohjoisosan asemakaavaluonnoksesta Ruusulinnassa. Kaava mahdollistaa yhteensä noin 350 000 m2-kokoisen logistiikkakeskuksen toteuttamisen. Tilaisuudessa asemakaavaluonnosta esittelivät kunnan viranhaltijat, minkä jälkeen vastattiin osallistujien kysymyksiin kaavaluonnoksesta sekä logistiikkakeskuksen toteutuksesta ja toiminnan vaikutuksista. Keskustelun pääaiheiksi nousivat liikenteen lisääntyminen, mahdolliset meluhaitat sekä maisemalliset ja taloudelliset vaikutukset.

Logistiikkakeskuksen rakentamisaikataulu selviää sen jälkeen, kun alueen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi, minkä jälkeen voidaan tehdä toteutuspäätöstä. Tavoitteena on, että kaavaehdotus olisi kunnanvaltuuston päätettävänä vuoden 2022 syksyllä. Maanrakennustyöt voisivat tällöin käynnistyä ensi vuoden lopulla, ja keskus rakentuisi vuosikymmenten 2020–2030 aikana.

Liikenteen ohjauksella vähennetään tienkäyttäjille aiheutuvia häiriöitä ja meluhaittoja

Osa paikallaolijoista esitti huolensa kasvavan liikenteen määrästä, kulkureiteistä ja sen aiheuttamasta melusta. Logistiikkakeskus lisää sekä raskaan liikenteen että henkilöautojen määriä teillä. Suunnitelmissa on rakentaa erityisesti raskaan liikenteen käyttöön uusi liittymä Siippoontieltä logistiikkakeskuksen tontille, tie Myllykukon kohdalta. Logistiikkakeskuksen tavaraliikenne, eli raskas liikenne, kulkisi lähes täysin Siippoontien kautta moottoritielle yöaikaan eikä sekoittuisi normaaliin liikenteeseen. Tällä pystytään minimoimaan rekkaliikenteen aiheuttamat häiriöt muille tienkäyttäjille.

Logistiikkakeskuksessa työskentelevä henkilöstö käyttäisi puolestaan pääosin töihin tullessaan Hämeenlinnantietä. Hämeenlinnantielle on jo nyt kasvavan liikenteen ja sen aiheuttaman melun takia suunnitelmissa alentaa nopeusrajoitusta 60 kilometriä tunnissa. Lisäksi arvioidaan, onko meluesteille tarvetta.

Rakentamisen aikaista liikennettä pyritään minimoimaan sillä, että alueelta louhittavaa kiviainesta käytettäisiin mahdollisimman paljon rakennuspaikalla, jolloin sitä ei tarvitse kuljettaa pois.

Ympäristövaikutuksia tullaan arvioimaan erillisessä prosessissa

”Louhinnan ympäristövaikutuksia tutkitaan tarkemmin erillisessä arviointiprosessissa. Tulosten perusteella etsitään ratkaisuja, joilla haitat pystytään minimoimaan. Keskusteluissa nousi esiin esimerkiksi louhinnan vaikutukset ympäröivien rakennusten perustuksille ja lämpökaivoille sekä vaikutukset lähiluontoon. Näihin saadaan tarkempia vastauksia arviointiprosessin edetessä.

”Louhinnan ja rakentamisen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tutkitaan vielä tarkemmin. Tehdyissä tutkimuksissa ei ole löytynyt viitteitä siitä, että rakentamisella tulisi olemaan merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi ympäröivän alueen pohjaveden tasoon”, kertoo yleiskaavasuunnittelija Sakari Jäppinen.

Kuntalaisia huolettivat myös rakentamisen aikainen pöly ja melu, kun kalliota louhitaan ja murskataan. Melun hallintaan on olemassa erilaisia ratkaisuja, kuten murskatun kiven käyttö meluvallina ja louhinnan tekeminen siten, että se kantautuu asutukseen päin mahdollisimman vähän. Räjäytyksistä ja kallion murskaamisen aikataulusta päätetään ympäristöluvan yhteydessä myöhemmin.

Suuren logistiikkakeskuksen näkyvyyttä havainnollistettiin maastomallin avulla, ja keskus tulisi näkymään ennen kaikkea moottoritielle päin ja myös lähiympäristöön.  Maisemallisia vaikutuksia tullaan vielä arvioimaan ja tarkentamaan.

Logistiikkakeskus tuo kiinteistöverotuloja ja lisää työpaikkoja

Keskustelua herätti hankkeen taloudellinen merkitys sekä alueen tonttien myyntihinta, koska Ilvesvuori pohjoisen tontti on halvempi kuin Ilvesvuoren eteläosan tontit.

”Alueen arvon on arvioinut ulkopuolinen toimija. Suurin ero Ilvesvuoren eteläosien tontteihin on se, että kunta toteutti tuolle alueelle kunnallistekniikan ja maanrakennustyöt. Ilvesvuori pohjoisen kohdalla nämä jäävät pääosin Keskon vastuulle, kuten myös kaavoituksen ja siihen liittyvien selvitysten kulut”, kertoo kunnan elinkeinojohtaja Marko Järvenpää.

”Vaikka maanmyynnistä saatava tulo on huomattava, Nurmijärven kunnan näkökulmasta suurin taloudellinen merkitys pitkässä juoksussa tulee kuitenkin muodostumaan kiinteistöverotuloista sekä logistiikkakeskuksessa työskentelevien nurmijärveläisten tuloveroista”, lisää kunnanjohtaja Outi Mäkelä.

Tilaisuudessa esitettiin toive, että kunnalla olisi foorumi, jossa kuntalaiset voisivat esittää tällaisiin suuriin hankkeisiin liittyviä mielipiteitä ja kysymyksiä. Ehdotusta pidettiin hyvänä ja kunnassa on aloitettu foorumin toteuttamisen suunnittelu.