Ajankohtaista

Hävikkiviikko-kampanja 11.–17.9.2023 kannustaa erityisesti kotitalouksia vähentämään ruokahävikkiä. Kampanjassa nostetaan esille ruokahävikkitietoutta sekä kerrotaan arkisia vinkkejä, joiden avulla on helppo vähentää omaa ruokahävikkiään. Kampanjassa keskitytään myös kasvisten ja leivän hyödyntämiseen, jotta ne eivät päätyisi biojätteeseen. Myös kunnan liikelaitos Aleksia pyrkii omassa toiminnassaan entistä parempiin tuloksiin hävikkiruoan vähentämisessä kouluissa ja päiväkodeissa, esimerkiksi myymällä ulkopuolisille hävikkiruokaa  sekä laskemalla tarkemmin asiakasmääriä ja eri ruokien menekkiä.

Miten omalla toiminnalla voi vähentää ruokahävikkiä?

Ruokahävikin vähentäminen omaa toimintaa muuttamalla on oiva tapa vähentää ruuasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, sillä heittäähän jokainen suomalainen 20–25 kiloa ruokaa roskiin vuodessa. Ratkaisu ruokahävikin vähentämiseen on pienissä arkipäiväisissä asioissa, ja onkin hyvä miettiä omaa toimintaansa niin ruokakaupassa kuin ruuan säilyttämisessä ja valmistamisessa.

Vähennä ruokahävikkiä näin

• suunnittele viikon tai ainakin muutaman päivän ruokalistan etukäteen
• mieti reseptit valmiiksi myös tähteille
• mene kauppaan kylläisenä ja kauppalistan kanssa
• käy keittiön kaapit säännöllisesti läpi, vanhenemassa olevat tuotteet käytetään ensin pois
• sijoita ruoat jääkaappiin ja pakastimeen siten, että ensin vanhaksi menevät tuotteet ovat etualalla
• huomioi elintarvikkeiden parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen ero

Hävikkiviikko-kampanjaan voi osallistua jakamalla ruokahävikkiä vähentäviä vinkkejä, reseptejä ja kampanjamateriaaleja omilla sometileillä. Osallistu keskusteluun somessa aihetunnisteella #hävikkiviikko ja hyödynnä Hävikkiviikko-kampanjan verkkosivuilla olevia materiaaleja.

Ruokahävikki puhuttaa Aleksia-liikelaitoksessa entistä enemmän

Valtakunnallisesti on arvioitu, että kouluruokailusta päätyisi hävikkiin jopa 20 %. Nykyinen jätelaki velvoittaa kaikkia elintarvikeyrityksiä pitämään kirjaa päivittäisestä elintarvikejätteen määrästä.

”Vaikka elintarvikejäteluvuissa on mukana myös ei-syötäväksi tarkoitetut kahvinpurut, perunan- ja appelsiininkuoret, veikkaamme, että Nurmijärven kunnan ruoka- ja siivouspalveluissa Aleksiassa ja valtakunnallisestikin luvut tulevat kertomaan karua kieltä koulujen ja päiväkotien hävikkiruoan määrästä”, sanoo Aleksian Padan tuotannonohjaaja, hävikkiasiantuntija Minna-Liisa Haapamäki.

”Upeaa on, että hävikki ei synny niinkään lasten ja nuorten lautasilta. Nurmijärvellä on yhdellä yläkoululla biovaaka, joka kertoo päivittäisen oppilailta tulleen lautashävikin. Luvut ovat niin pieniä, ettei biovaakoja ole ollut tarpeellista hankkia lisää. Esimerkiksi kouluravintoloissa tarjottimista luopuminen vähensi aikoinaan ruokahävikkiä. Myös pienet lapset päiväkotiravintoloissa osaavat ottaa ruokaa sen määrän kuin syövät”, kertoo Haapamäki.

”Ensi vuodeksi asetamme kunnianhimoisen tavoitteen ruokahävikin pienentämiseksi. Nyt laskemme entistä tarkemmin asiakasmääriä ja eri ruokien menekkejä. Iso ongelma on ruokailijamäärien vaihtelevuus.  Kouluryhmien poissaoloista ei aina kulje tieto keittiöön ja esimerkiksi loma-aikoina päiväkodeissa lapsia on ilmoitettu hoitoon jopa 35 % enemmän, mitä paikalla todellisuudessa on. Keittiöissä tarvitaan rohkeutta arvioida ruoan määrää, mutta riski ruoan loppumisesta ei ole henkilökunnalle mukavaa, vaikka tilalle laitetaankin aina muuta ruokaa”, Haapamäki toteaa.

Aleksiassa on taisteltu pitkään hävikkiä vastaan, mutta hävikkitalkoisiin tarvitaan nyt laajaa yhteistyötä.  Kuntalaiset voivat ladata puhelimeen ResQ-sovelluksen ja ostaa sen avulla lähes jokaiselta koululta ja päiväkodilta edullista hävikkiruokaa. Kannustamme myös muita ravintoloita ja kauppoja hyödyntämään sovellusta. Sen avulla on helppo myydä yksittäisiäkin hävikkiannoksia. Aleksiassa tehdään myös yhteistyötä muutaman paikallisen hyväntekeväisyystahon kanssa.

Ruokahävikki aiheuttaa suuren kuormituksen ympäristölle, joten nyt tarvitaan konkreettisia tekoja! Miten sinä voisit olla mukana näissä talkoissa?