Ajankohtaista

Hävikkiviikkoa vietetään jälleen syyskuun lopussa. Tämän valtakunnallisen kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Hävikkiviikkoa on järjestetty vuodesta 2013 lähtien ja se on Kuluttajaliiton koordinoima kampanja, joka tarjoaa mahdollisuuden pohtia omia ruokailutottumuksia ja tehdä pieniä mutta merkittäviä muutoksia hävikin vähentämiseksi.

Miksi ruokahävikin vähentäminen on tärkeää?

Vuosittain syntyy valtavia määriä ruokahävikkiä – melkein kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy roskiin. Suomessa syömäkelpoista ruokaa haaskataan koko elintarvikeketjussa vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa. Henkilöä kohti ruokaa menee roskiin noin 28 kiloa vuosittain. (Luonnonvarakeskus)

Ruokahävikin vähentäminen auttaa säästämään luonnonvaroja, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja tukemaan kestävää kehitystä. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen kuluttaa resursseja, ja siksi jokaisen hukatun annoksen vähentäminen on askel kohti ympäristöystävällisempää elämää.

Hävikkiviikko Nurmijärven kouluissa – tavoitteena lautashävikin vähentäminen yhdessä

Nurmijärven koulut osallistuvat Hävikkiviikkoon 23.-27.9.2024 keskittymällä erityisesti lautashävikin vähentämiseen. Lautashävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy lautaselta roskiin, kun ruokailija ottaa enemmän ruokaa kuin jaksaa syödä. Tavoitteena on opettaa oppilaille kestävän kulutuksen tapoja ja pienentää hävikin määrää konkreettisilla toimilla.

Hävikkiviikolla ei ole tarkoitus kiinnittää liikaa huomiota pelkästään yksittäisen oppilaan lautastähteisiin eikä syyllistää hävikistä. Sen sijaan tarkoitus on keskustella siitä, minkälaisia määriä ruokaa koulussa menee hukkaan ja miten siihen voidaan yhdessä vaikuttaa.

”Julkisena ruokapalvelun toimijana koemme, että meillä Aleksiassa on velvollisuus osallistua ruokahävikin pienentämiseen omalta osaltamme. Olemme alkaneet seurata ruokahävikin määrää suhteessa asiakasmääriin tarkemmin jo vuoden 2023 syksyllä, ja se auttaa esimerkiksi ruoan menekin arvioinnissa. Tavoitteemme on edistää yhteistyötä oppilaiden kanssa ja etsiä yhdessä erilaisia ratkaisuja, jotta hävikkiä tulisi mahdollisimman vähän. Jokainen voi vaikuttaa jo pienillä omilla valinnoillaan. Se lähtee siitä, että opetellaan ottamaan sen verran kuin syödään eli vältetään sitä lautashävikkiä. Meillä voi kyllä hakea lisää ruokaa”, toteaa palvelujohtaja Anu Savander-Hämäläinen Aleksia-liikelaitoksesta.

Yhdessä tekemällä oppilaat ja koulun henkilökunta voivat huomata, kuinka pienillä teoilla voi olla suuria vaikutuksia – ei vain ympäristön, vaan myös koulujen arjen ja talouden kannalta. Ruoka on liian hyvää hukattavaksi ja Aleksian Padan henkilökunta haluaa myös muistuttaa, että he haluavat tehdä ruokaa oppilaille ja koulujen henkilökunnalle – ei hävikkiin.

Hävikkiviikolla kouluissa oppilaskunnan valitsemat oppilaat kirjaavat ylös päivittäin, kuinka paljon ruokaa on mennyt hukkaan, ja tiedot julkaistaan näkyville koulun ruokasaliin. Kaikki viikon aikana hävikinseurantaan osallistuneet koulut ovat mukana kilpailussa, jossa palkintona on jäätelöt koko koululle.

”Tietoisuus ruokahävikistä on osa kestävää kehitystä. Ruokahävikkiä vähentämällä säästetään kustannuksia ja turvataan hyvän elämän mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Kouluruokailu on mitä parhain tilanne olla näiden asioiden edistäjänä yhdessä oppilaiden kanssa”, kertoo Aleksian Padan palveluesimies Hanna Leppänen.

Pelasta ruokaa ResQ-sovelluksen kautta

Lataa ResQ Club -sovellus puhelimeesi ja osta ylijäämäruokaa Aleksian koulu- ja päiväkotikeittiöistä. Ylijäämäruokaa syntyy, kun ruokaa jää yli suunnitellusta tai kuumennetusta määrästä. Ostamalla ylijäämäruokaa vähennät ruokahävikkiä ja edistät ympäristöystävällistä ruokakulttuuria.

Sovelluksen avulla voit seurata alueesi tarjontaa, ostaa edullisia annoksia ja maksaa ne sovelluksella. Ruoka noudetaan keittiön aukioloaikana valmiiksi pakattuna, eikä noutamisen yhteydessä tarvitse esittää sovelluksen tietoja. Tämä mahdollistaa sen, että sovelluksella voi myös tilata ruokaa toiselle, esimerkiksi ikäihmiselle. Lisätietoa ResQ Clubin verkkosivuilta.

Miten kotitaloudet voivat vähentää hävikkiruoan määrää?

Kotitalouksien osuus ruokaketjun hävikistä on merkittävä, yli kolmasosa kokonaismäärästä. Suomessa kotitalouksissa syntyy vuosittain yli 155 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Keskimääräinen kuluttaja heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 28 kiloa vuodessa, mikä vastaa rahassa noin 590 miljoonaa euroa koko kansan tasolla. Nelihenkisessä perheessä tämä tarkoittaa useiden satojen eurojen arvosta ruokaa, joka menee hukkaan vuosittain. (Luonnonvarakeskus 2021).

Kotitalouksien ruokahävikki voi johtua monista syistä, kuten huonosta suunnittelusta tai keittiötaitojen ja motivaation puutteesta. Usein tähteitä ei osata hyödyntää tai niiden käyttö tuntuu vaivalloiselta, ja parasta ennen -päivämäärän ja viimeinen käyttöpäivä -päivämäärän ero voi olla epäselvä. Arjen kiireet voivat myös estää ruokahävikin vähentämisen, vaikka halua olisikin. Suunnittelemattomuuden seurauksena ostetaan kaupasta usein liikaa ruokaa, eikä kaikkea ehditä käyttää ennen kuin se menee huonoksi.

Ruokahävikkiä syntyy yleisimmin ruoan pilaantumisen ja päiväysten vanhenemisen vuoksi. Muita syitä ovat lautasille jääneet ruoantähteet, liian suuren määrän valmistaminen tai se, ettei samaa ruokaa enää haluta syödä. Ruokaa heitetään myös pois varmuuden vuoksi, vaikka se näyttäisi olevan vielä syömäkelpoista.