Ajankohtaista

Nurmijärven pääkirjaston Galleria Villen vasta avautuneessa ”Äitejä ja lapsia” näyttelyssä nähdään sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseisen teoksia kymmenen vuoden ajalta. Taiteilijan vanhemmista teoksista, kuten Kannas (2016) ja Isä (2013) näyttelyyn on poimittu näyttelyn teemaan, äiteihin ja lapsiin, liittyviä kohtauksia. Mukana on kuitenkin myös uusia teoksia, joita ei ole aiemmin nähty esillä missään.

Moisseisen tähän asti tunnetuin sarjakuvateos, dokumentaariseen aineistoon pohjautuva Kannas, sijoittuu jatkosotaan, vuoteen 1944. Näyttelyyn on poimittu kirjan sisältämiä arkistovalokuvia, joissa äitejä ja lapsia evakuoidaan sodan jaloista turvaan karjavaunuissa, sekä kohtaus lehmiä ja kotiaan Karjalassa yhä kaipaavasta vanhasta naisesta. Kodin jättämisen teema yhdistää teoksen tämän päivän tapahtumiin.

Dokumentaarinen lähtökohta on läsnä myös muissa näyttelyn teoksissa. Isä kertoo perheenjäsenen katoamisesta, kun taas Kohtaus Marita Heikkisen elämästä (2022) valottaa yksin lasta haluavan naisen kokemusmaailmaa. Sarjakuvan päähenkilö, jolla on esikuva todellisuudessa, joutuu todistelemaan psykologille olevansa kelvollinen äidiksi päästäkseen hedelmöityshoitoihin. Sarjakuva on osa tekeillä olevaa, pidempää sarjakuvateosta, jonka keskiössä ovat yksinhuoltajaäidit nyt ja sata vuotta sitten.

Näyttelyn uusimmat teokset pohjautuvat valokuvaaja Julia Widgrénin (1842-1917) taustaan toisen sukupolven aviottomana lapsena, sekä uraan varhaisena valokuvauksen pioneerina Suomessa. Widgrén otti vain 27-vuotiaana Suomen tunnetuimpiin valokuviin kuuluvan otoksen vangituista Antti Isotalosta ja Antti Rannanjärvestä vuonna 1869, mutta unohtui itse. Myös suurin osa Widgrénin ottamista valokuvista on tuhoutunut tai kadonnut.

Näyttelyn uusin teos on kuusi metriä pitkä monumentaalipiirustus Jäkälä (2023), jossa Julia Widgrénin Vaasan vanhalla hautausmaalla sijaitsevaa, hoitamatonta hautaa peittävä jäkälä rinnastuu hänen ottamiensa valokuvien tuhoutumiseen. Piirustuksessa erottuu myös näkymättömiin häipyvä, Widgrénin ottama valokuva äidistä, joka pitelee pientä lasta sylissään.

Widgrénin valokuvat ovat läsnä myös Moisseisen ja runoilija Sanna Karlströmin kuvarunoteoksessa Kruunut putoavat (2022), josta näyttelyssä on esillä risografivedoksia.

Hanneriina Moisseinen (s. 1978), TaM, on kuvataiteilijataustainen sarjakuvataiteilija, joka on palkittu mm. Sarjakuvataiteen valtionpalkinnolla, Puupäähattu -palkinnolla, William Thuring -nimikkopalkinnolla sekä Akseli Gallen-Kallela -tunnustuspalkinnolla. Moisseisen teoksia on ollut esillä taidegallerioissa ja museoissa noin 20 eri maassa.

Hänen teoksiaan on Valtion Taideteostoimikunnan ja Saastamoisen säätiön kokoelmissa. Moisseinen on ohjannut kaksi animaatioelokuvaa ja julkaissut viisi sarjakuvateosta, joita on julkaistu käännöksinä Ranskassa, Belgiassa, Venäjällä ja Ruotsissa. Moisseinen on Taidemaalariliiton, Suomen Kirjailijaliiton ja Sarjakuvantekijät ry:n jäsen.

Näyttelyn teoksien tekemistä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen Säätiö, Karjalan sivistysseura, Sarjakuvantekijät ry sekä Suomen Kulttuurirahasto.

Hanneriina Moisseinen: Äitejä ja lapsia
25.4.–27.5.2023
Ma−to klo 9−20, pe klo 9−18, la ja aattoina klo 10−16
Taiteilijatapaaminen lauantaina 27.5.2023  klo 13-15
Galleria Ville, Nurmijärven pääkirjasto, Punamullantie 1, 01900 Nurmijärvi