Ajankohtaista

Elinvoimalautakunta hyväksyi 27.2.2025 kokouksessaan ympäristötoimialan vuoden 2024 toimintakertomuksen maankäytön ja yleiskaavoituksen sekä omaisuuden tuottojen ja hallinnan osalta. Lautakunta antoi vastineensa Helsingin hallinto-oikeudelle, jonne naapurit olivat tehneet valituksen koskien elinvoimalautakunnan viime vuoden lokakuussa tekemää suunnittelutarveratkaisupäätöstä Kuusela-nimiselle tilalle rakennettavasta varastohallista ja -katoksesta. Lautakunnan vastine erosi pohjaesityksestä, ja siitä äänestettiin tuloksella 7–3, ja yksi tyhjä. Esittelijä ja kolme lautakunnan jäsentä jättivät eriävän mielipiteen päätöksestä.

Ympäristötoimialan toimintakertomus 2024

Ympäristötoimialan vuoden 2024 toimintakertomus hyväksyttiin elinvoimalautakunnalle kuuluvien osioiden osalta. Nämä ovat maankäyttö ja yleiskaavoitus sekä omaisuuden tuotot ja hallinta.

Maankäytön ja kaavoituksen tulosalueen toimintakate toteutui lähes talousarvion mukaisena. Vuoden 2024 aikana edistettiin useita merkittäviä hankkeita henkilöstön vaihtuvuudesta huolimatta. Heinoja II asemakaava saavutti lainvoiman, Klaukkalan vesitornin asemakaava saatiin valmisteltua ja Sudentullin asemakaavaluonnos oli nähtävillä marraskuussa.

Omaisuudet tuotot ja hallinta -tulosalue toteutui noin 0,8 milj. euroa ja alkuperäistä talousarviota noin 1,7 milj. euroa parempana loppuvuotta kohti selkeästi piristyneen tonttikaupan ja arvioitua suurempien omaisuuden luovutusvoittojen myötä. Vuoden 2024 aikana luovutettiin yhteensä 43 omakotitonttia, joka on tässä matalasuhdanteessa hyvä saavutus.

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle – naapureiden valitus elinvoimalautakunnan suunnittelutarveratkaisupäätöksestä

Elinvoimalautakunta on antanut myönteisen suunnittelutarveratkaisupäätöksen 31.10.2024 hyväksyen tehdyn muutosesityksen ja hyläten esittelijän esityksen.

Elinvoimalautakunta totesi ratkaisussaan, että suunnittelutarveratkaisulle oli olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137.1 §:n mukaiset edellytykset. Hakemus koski pinta-alaltaan noin 19 hehtaarin suuruista Kuuselan tilaa, joka sijaitsee Nummimäessä Hämeenlinnantien länsipuolella. Hakemus koski 1463 k-m²:n suuruisen varastohallin ja 1463 m²:n suuruisen varastokatoksen rakentamista tilalle.

Valitus elinvoimalautakunnan päätöksestä

Tästä päätöksestä ovat naapurit ja muut maanomistajat tehneet valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle. Valittajat vaativat tehdyn päätöksen kumoamista ja haetun suunnittelutarveratkaisun hylkäämistä.

Valittajien näkemyksen mukaan edellytyksiä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ole, kun erityisesti otetaan huomioon rakennuspaikan lähialueella jo toteutunut rakentaminen, hankkeen koko, alueen keskeneräinen suunnittelutilanne sekä vaatimukset maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta ja riittävän kaavoitusvaran jättämisestä. Lisäksi selvitykset ovat olleet puutteellisia, alueen erityisiä ympäristöarvoja ja hankkeen ympäristöhaittoja ei ole selvitetty ollenkaan.

Helsingin hallinto-oikeus pyysi kuntaa antamaan lausuntonsa naapureiden ja muiden maanomistajien valituksesta tammikuun loppuun mennessä. Elinvoimalautakunta käsitteli asiaa 23.01.2025, ja päätti palauttaa asian valmisteluun, ja lausunnon antamiselle hallinto-oikeudelle saatiin lisäaikaa.

Lautakunnan lausunto hallinto-oikeudelle 27.2.

13 § Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle koskien naapureiden valitusta elinvoimalautakunnan myönteisestä suunnittelutarveratkaisusta

Jatkovalmistelussa on todettu, että viranhaltijapuolella ei ole lisättävää aiemmassa käsittelyssä esiin nostettuihin seikkoihin.  Elinvoimalautakunnan esittelijä on perustellut kielteistä esitystään mm. hankkeen ympäristöstään huomattavasti poikkeava koko, naapurustoon ja ympäristöön aiheutuvat haitat sekä keskeneräinen kaavoitustilanne. Näin ollen esittelijä katsoi, ettei haetulle rakentamiselle ollut olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 § 1 momentin mukaisia edellytyksiä ja haettuun lupaan suostuminen olisi vaarantanut maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen lupakäsittelyssä.

Keskustelun aikana puheenjohtaja Joona Suomi teki seuraavansisältöisen vastaehdotuksen:

VASTINE HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYNTÖÖN

Naapureiden esittämien seitsemän valituksen kohdan osalta lautakunta antaa seuraavat vastineet:

1. Merkittävän rakentamisen määritelmä ja vaikutukset

Nurmijärven elinvoimalautakunta on päätöksessään huomioinut, että hakemuksen kohteena oleva rakennushanke – koostuen 1.463 m²:n varastohallista ja 1.463 m²:n varastokatoksesta – ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka täyttäisivät Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 137 §:n mukaiset kriteerit merkittävästä rakentamisesta. Päätöksessä on otettu huomioon alueella oleva aikaisempi rakentaminen, joka vastaa nyt myönnettyä suunnittelutarveratkaisua.

Kiinteistö sijaitsee Valtatien 3 varrella, ja alueella mitattu liikennemelun ekvivalenttitaso on 60–65 dB päiväaikaan sekä 55–60 dB yöaikaan, mikä tekee alueesta epäasianmukaisen uusien asuinrakennusten sijoittamiselle nykyisten määräysten mukaisesti (LIITE 1). Sen sijaan alue soveltuu yrityskäyttöön.

2 Haitta kaavoitukselle ja kaavauudistuksen vaikutukset

ELY-keskus ei vastustanut nyt myönnettyä suunnittelutarveratkaisua. Hakija on huomioinut etäisyyden vaatimukset.

Suunnittelutarveratkaisussa rajanaapurina oli kuultu myös Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualuetta. ELY-keskus katsoo, että seututien 130 suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta. Rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 44 §). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 1. mom.). Kun rakennukset sijoitetaan kiinteistöllä maantien suoja-alueen ulkopuolelle, ei Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualueella ole huomautettavaa niiden sijaintiin. Kulku kiinteistölle 543–410–16–5 tulee suunnitella olemassa olevasta elinkeino- ja yritystoimintaliittymästä, joka sijaitsee tierekisteriosoitteessa 130/4/1300/vasen. Liittymän sekä esitetyn yksityistien käyttämiseksi ja rakentamiseksi on oltava kiinteistön omistajien suostumus tai Maanmittauslaitoksen muodostama yksityistietoimitus. Liittymän levenemisen estämiseksi, esitetyn yksityistien saa haaroittaa vasta liittymän odotustilan (25 metriä) jälkeen. Eli seututien 130 suuntaisen yksityistien lähtöhaara tulee olla vähintään 25 metrin etäisyydellä seututien 130 reunasta. Yksityistie tulee sijoittaa mahdollisimman kauas maantien tiealueen rajasta. Yksityistien ja maantien tiealueen väliin tulee jättää suojapuustovyöhyke optisen harhan estämiseksi.

ELY-keskuksen katsomat asiat ovat huomioitu hakemuksessa ja myönteisessä suunnittelutarveratkaisussa.

Hakemuksen kohde sijoittuu seututie 130 ja valtatie 3 välittömään läheisyyteen, teiden melualueille. Melutaso ylittää hyväksytyn raja-arvon asuinrakentamiselle (LIITE1). Näin ollen tulevan osayleiskaavan ratkaisuissakaan alueelle ei voida tulla määrittelemään uutta asuinrakentamista, sillä alue soveltuu vain yrityskäyttöön. Myönnetty suunnittelutarveratkaisu ei siten aiheuta haittaa tulevalle kaavoitukselle.

Myönnetty suunnittelutarveratkaisu noudattaa elinvoimalautakunnan ja kunnan lupaviranomaisen rakennuslupapäätöksissä asettamaa mittakaavaa yritysrakentamiselle – kuten myös valittajat itse ovat todenneet.

Valittaja on verrannut myönnettyä suunnittelutarveratkaisua Ilvesvuoren yritysalueeseen. Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö on huomattavasti suurempi (19,07 ha) verrattuna esimerkiksi Ilvesvuoren yritystontteihin. Alueella toteutettava rakentaminen sijoittuu noin neljän kilometrin etäisyydeltä alkavalle Ilvesvuoren yritysalueelle, joka on monipuolinen ja sisältää muun muassa 360 000 m²:n logistiikkakeskusrakennuksen.

Hakemuksen kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee runsaasti yritystoimintaa (LIITE 4):

• Naapurin 543–410–15–16 kiinteistöllä (yksi valittajista) harjoitetaan koiratarhausta.

• Hakemuksen kohteesta noin 320 metrin etäisyydellä sijaitsee Rudus Oy:n betoniasema.

• Noin kilometrin päässä sijaitsevat Rudus Oy:n laaja kiviaineksen ottoalue sekä GRK:n asfalttiasema.

Lisäksi Valtatie 3 varrella on useita muita yritystoiminnan kiinteistöjä.

Valittajan esille tuoma väite suuryritysrakentamisesta on aiheeton, sillä alueella toteutettava rakentaminen noudattaa vakiintunutta alueen käyttöä koskevia linjauksia. Rakentamisen mittakaavaa arvioidaan suhteessa kiinteistön laajaan kokonaispinta-alaan, mikä tekee hankkeesta linjassa aiemmin toteutettujen vastaavien hankkeiden kanssa.

3. Hallinto-oikeuden päätös 19/0269/5

Naapureiden valituksen kohdan 3 mukaisesti on viitattu Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen 19/0269/5 (diaarinumero 03794/18/4112), jossa korostettiin MRL:n 137 §:n 1 momentin merkitystä keskeneräisessä kaavoitustilanteessa. On kuitenkin huomautettava, että kyseinen päätös koski oikeusvaikutteisen Vantaanjoen Osayleiskaavan alueella tapahtuvan asuinrakennuksen suunnittelutarveratkaisua, ja sen oikeudellinen perustelu pohjautui asuinrakentamiseen liittyviin erityisvaatimuksiin, kuten rakennuspaikan lähialueella toteutuneeseen asuinrakentamiseen sekä maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun ja riittävän kaavoitusvaran säilyttämiseen.

Käsiteltävä hanke koskee sen sijaan hallia- ja varastorakennusta. Lautakunnan päätös myös perustuu nykyhetken tilanteeseen.

Näin ollen HHO:n päätöksen soveltaminen – joka perustui asuinrakentamiseen liittyviin seikkoihin – ei ole oikeudellisesti relevantti käsiteltävään asiaan.

4.Maisema- ja ympäristöriskit

Alueen maisemallinen konteksti ja sijainti:

Palojoen osayleiskaavaluonnoksen maisemaselvityksessä (kohta 4.3 Maisemahäiriöt) todetaan, että infrastruktuurihankkeet voivat aiheuttaa hallitsevia elementtejä maisemassa. On kuitenkin huomattava, että Palojoen osayleiskaavan kulttuurialue sijaitsee yli kahden kilometrin etäisyydellä hakemuksen kohteesta (LIITE 3). Hakemuksen kohteen ja kulttuurialueen välillä sijaitsee Valtatie 3 sekä Ruduksen kivenottoalue, joten hanke ei sijoitu alueelle, joka olisi erityisen herkkä maisemallisesti (LIITE 4).

Rakennushankkeen käyttötarkoitus ja ympäristöriskit:

Hakemuksen kohde on teolliseen käyttöön suunnattu (1.463 m² varastohalli ja 1.463 m² varastokatos) ja sijaitsee Valtatie 3 sekä Seututie 130 varrella. Näiden teiden vuorokausiliikenne on 32 634 ja 2 930 ajoneuvoa, ja niiden valumavedet kohdistuvat myös mainittuun Kurtojaan. Lautakuntamme arvioinnissa myönnetyn suunnittelutarveratkaisun mahdollisella kuormittavuudella on merkityksetön vaikutus koko alueen ympäristöriskeihin. Lisäksi suunnittelutarveratkaisupäätöksissä lautakunta ei voi perustaa ratkaisua valittajien arviointeihin hakijan mahdollisista aikeista toimia lainvastaisesti ympäristönsuojelumääräyksissä.

Luonnonsuojelulliset näkökulmat:

Luonnonsuojelulliset arvot ovat otettu asianmukaisesti huomioon suunnittelutarveratkaisu myönteistä päätöstä arvioitaessa – suunnittelutarveratkaisun edellyttämällä tavalla. Rakentamisala sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella peltoaukealla, jossa ei ole kaavaluonnoksien selvityksissä havaittu luontoarvoja.

Tulvimisen riski:

Maanmittauslaitoksen kartta-aineiston perusteella alueelle ei kohdistu tulvimisriskiä, mikä tukee hankkeen ympäristöturvallisuutta. Kurtojan tulva-alue sijaitsee alajuoksulla ilmateitse lähes kahden kilometrin päässä kohteesta. (LIITE 2)

Näiden perusteiden valossa elinvoimalautakunta katsoo, että rakennushankkeen maisemalliset ja ympäristöriskit ovat kokonaisvaltaisesti hallittavissa ja arvioitu siten, että alueen luonnon-, kulttuuri- ja ympäristöarvot sekä vesitasapaino turvataan asianmukaisesti.

Lisäksi on huomioitava valittajien virheellinen maininta Bekason Oy:stä. Myönnetyssä suunnittelutarveratkaisussa hakijana oli Jönnin Kaivin ja Kuljetus Oy. Hakijan mukaan kiinteistöä ei tulla käyttämään betonin valmistamiseen, joten myöskään vettä ei käytetä kyseessä olevassa tarkoituksessa. Alueen vesitasapainoon hankkeella ei ole siten vaikutus. 

Hakija on kuvaillut hankettaan seuraavasti:

”Halli toimii kalustosuojana siirrettäville betoniasemille, jotka täytyy säilyttää sisällä veden jäätymisvaaran vuoksi. Siirrettävillä betoniasemilla betonityöt tehdään työmailla ympäri Suomea. Halliin on tarkoitus tehdä sosiaalitilat työntekijöille.

Katoksessa varastoidaan pestyjä kiviaineksia ja hiekoitussepeliä.”

Päällystetyn pinta-alan osalta ei alueen kokonaismäärä huomioiden ei ole sellainen, jota rakennusluvassa ei pystyisi hallita. Jätevesiratkaisuihin otetaan tarkemmin kantaa rakennusluvassa.

5–7 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja ajoyhteydet

Hakemuksen kohde sijoittuu seututie 130 ja valtatie 3 välittömään läheisyyteen, teiden melualueille. Melutaso ylittää hyväksytyn raja-arvon asuinrakentamiselle. Näin ollen tulevan osayleiskaavan ratkaisuissakaan alueelle ei voida määrittää uutta asuinrakentamista, sillä alue soveltuu vain yrityskäyttöön. Myönnetty suunnittelutarveratkaisu ei siten aiheuta haittaa tulevalle kaavoitukselle.

Myönnetty suunnittelutarveratkaisu noudattaa elinvoimalautakunnan ja kunnan lupaviranomaisen rakennuslupapäätöksissä asettamaa mittakaavaa yritysrakentamiselle – kuten myös valittajat itse ovat todenneet.

Päätöksessään elinvoimalautakunnalla ei ollut käytössään kiinteistökaupoista luovutushintoja, eikä näillä ole myöskään merkitystä myönteistä suunnittelutarveratkaisua myönnettäessä.

Tierasiteyhteydestä myönnetylle kohteelle ratkaisee Maamittauslaitos. Hakemuksen kohteelle suunniteltu liikennejärjestely perustuu olemassa olevaan elinkeino- ja yritystoimintaliittymään, mikä on saanut myös Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisen hyväksynnän. Suunnitelmassa on huomioitu, että raskaiden ajoneuvojen liikkuminen ohjataan niin, että ne eivät aiheuta vaaraa tai kohtuuttomia haittoja liikenneturvallisuudelle.

Suunnittelutarveratkaisussa rajanaapurina oli kuultu myös Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualuetta, joka suhtautui myönteisesti hankkeeseen. ”ELY-keskus katsoo, että seututien 130 suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta. Rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 44 §). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 1. mom.). Kun rakennukset sijoitetaan kiinteistöllä maantien suoja-alueen ulkopuolelle, ei Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualueella ole huomautettavaa niiden sijaintiin. Kulku kiinteistölle 543–410–16–5 tulee suunnitella olemassa olevasta elinkeino- ja yritystoimintaliittymästä, joka sijaitsee tierekisteriosoitteessa 130/4/1300/vasen. Liittymän sekä esitetyn yksityistien käyttämiseksi ja rakentamiseksi on oltava kiinteistön omistajien suostumus tai Maanmittauslaitoksen muodostama yksityistietoimitus. Liittymän levenemisen estämiseksi, esitetyn yksityistien saa haaroittaa vasta liittymän odotustilan (25 metriä) jälkeen. Eli seututien 130 suuntaisen yksityistien lähtöhaara tulee olla vähintään 25 metrin etäisyydellä seututien 130 reunasta. Yksityistie tulee sijoittaa mahdollisimman kauas maantien tiealueen rajasta. Yksityistien ja maantien tiealueen väliin tulee jättää suojapuustovyöhyke optisen harhan estämiseksi.”

Maanmittauslaitoksen suorittama yksityistietoimitus on lainsäätäjän tekemä valinta siitä, miten tierasitus yksityistielain perusteella tehdään. Maanmittauslaitos tekee ratkaisunsa itsenäisesti ja sääntelyyn perustuen, eikä kunnalla ole mahdollisuutta ”ohjeistaa” tai yrittää ”vaikuttaa” toisen viranomaisen päätöksentekoon. Jokainen viranomainen toimii itsenäisesti.

———-

Lautakunnan jäsenistä Sirpa Rantala, Kimmo Pirkkala ja Jari Flinck sekä Eero Santala kannattivat tehtyä vastaehdotusta. 

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu vastaehdotus, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavanlaisen äänestysehdotuksen: Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Joona Suomen tekemää kannatusta saanutta vastaehdotusta, äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestyksessä annettiin 3 JAA ääntä (Storblom, Takala-Eskola, Vuorisalo) ja 7 EI ääntä (Flinck, Lompolo, Pirkkala, Rantala, Santala, Tuominen, Suomi) sekä yksi tyhjä ääni (Luoma). Täten Joona Suomen vastaehdotus tuli päätökseksi äänin 7–3 ja yksi tyhjä. Tämä päätös lähtee hallinto-oikeudelle lausuntona.

Esittelijä jätti eriävän mielipiteen tähän päätökseen. Eriävän mielipiteen perusteena oli seuraava (sama perustelu kuin kokouksessa 31.10.2024 § 71):

”Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaiset oikeudelliset edellytykset eivät päätöksen esittelytekstissä esitetyin perustein hakemuksen osalta täyty, joten lupaa ei lain mukaan saa myöntää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset edellytykset eivät sisällä tarkoituksenmukaisuusharkinnan mahdollisuutta. Lisäksi hakemukseen suostuminen vaarantaa selkeästi maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen”

Jäsenet Vuorisalo, Takala-Eskola ja Storblom jättivät myös eriävän mielipiteen päätökseen. Eriävän mielipiteen jättäneillä oli samat perustelut kuin esittelijällä.

Elinvoimalautakunnan 27.2.2025 esityslista

Tarkastettu pöytäkirja julkaistaan kunnan verkkosivuilla 7.3.2025