Kunnanjohtajalta
Voiko ruokahävikin hävittää?
Tiesitkö, että jokainen suomalainen heittää ruokaa pois keskimäärin sadan euron arvosta vuodessa?
Kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin noin 160 miljoonaa kiloa, mutta kokonaisuudessaan ruokahävikin määrä on jopa 450 miljoonaa kiloa. Suurin osa hävikistä syntyy siis erilaisissa suurtalouskeittiöissä ja teollisissa keittiöissä.
Kotitalouksissa eniten ruokaa heittävät pois yksin asuvat naiset ja lapsiperheet. Ruokahävikin määrän on havaittu kasvavan sen mukaan, mitä enemmän ruokaa määrällisesti ostetaan ja miten paljon siihen käytetään rahaa.
Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.
Nurmijärven kunnassa valmistetaan päivittäin noin 8000 ateriaa. Ja vaikka Nurmijärven kunnan ruokapalveluissa, Aleksiassa, ollaan varsin taitavia laskemaan määriä, ei hävikiltä ole voitu kokonaan välttyä.
Jo vuosien ajan on kehitetty erilaisia menetelmiä ruokahävikin vähentämiseksi. Parin vuoden ajan kunnan päiväkodeissa on siirrytty tarjoiluvaunuilla vietävistä ruokatarjoiluista päiväkotiravintoloihin, joissa lapset ja aikuiset ottavat ruokansa linjastossa esillä olevasta ruoasta. Kun lapsilla on mahdollisuus nähdä ruoka itse ja ottaa sieltä itselleen sopiva määrä, on lautashävikki vähentynyt huomattavasti.
Tänä syksynä on otettu avuksi myös uutta teknologiaa.
Elokuussa otettiin käyttöön ResQ Club -sovellus, minkä kautta kaikki halukkaat voivat ostaa esimerkiksi Nurmijärven kunnan kouluilta tai päiväkodeilta käyttämättä jäänyttä ruokaa edulliseen hintaan. Toistaiseksi sovellus on otettu käyttöön Rajamäellä Seitsemän veljeksen koululla, Toreeninhovissa sekä Klaukkalan koululla.
Klaukkalan Urheilupuiston kouluravintolassa otettiin käyttöön myös biovaaka, joka näyttää ruokailijoille, kuinka monta grammaa ruokaa lautaselta päätyy roskikseen. Vaaka on ensimmäinen laatuaan Uudellamaalla. Kun lautashävikki tehdään näkyväksi ruokailijalle, vaikuttaa se nuoren yleiseen asenteeseen ruokaa ja ruokahävikkiä kohtaan. Koulussa vietetään elämästä vähintään yhdeksän vuotta, minä aikana opitut asiat jäävät elämään asenteina ja tottumuksina. Biovaaka helpottaa myös keittiötämme ruokamenekin seurannassa ja ruokalistojen suunnittelussa.
Kotioloissa hävikkiä on helpointa vähentää suunnittelulla ja tarkalla käytöllä. Sanonta, ”parasta ennen, mutta hyvää vielä jälkeenkin”, kannustaa luottamaan haju- ja makuaisteihin sen sijaan, että tuijottaa purkin kyljessä olevaa päivämäärää. Tähteistä voi myös loihtia monenlaisia kierrätysherkkuja, kuten vaikkapa köyhiä ritareita, pannukakkuja, sämpylöitä, pyttipannuja, pitsoja, uunijäätelöitä jne. Mikä muuten on sinun suosikkitähdereseptisi?
Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään 9.-15.9.2019, joten vielä ehdit mukaan! Ja tämän asian parasta ennen -merkintä ei vanhene ensi viikollakaan.
Outi
Kirjoittaja on Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä