Kunnanjohtajalta

Nurmijärven talouden keskeisimmät haasteet ovat 215 miljoonan euron velka, kertyneen oman pääoman hupeneminen tappiollisten vuosien vuoksi, koronapandemian aiheuttama vajaus verotuloihin, palvelutuotannon nettomenojen kasvu, yllättäen ilmaantuneet sisäilmaongelmat ja niistä johtuvat väistötilaratkaisut, sekä investointipaineet mm. infrarakentamiseen.

Yksi hälyttävimmistä mittareista on käyttötalousmenojen ja verotulojen kasvun välinen epäsymmetria. Palvelutuotannon nettomenojen kasvu aikavälillä 2016-2019 on ollut 29 miljoonaa euroa, mutta verotulojen kasvu on jämähtänyt 8,2 miljoonaan euroon. Neljän edellisen vuoden aikana verotulot ovat kasvaneet lähes saman verran kuin 1-2 vuodessa ennen vuotta 2016.

Myös koronapandemian vaikutukset Nurmijärven talouteen ovat poikkeuksellisen merkittävät, sillä valtaosa kunnan tulorahoituksesta muodostuu verotuloista, joihin pandemia iskee voimakkaimmin. Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnallisverojen arvioidaan laskevan koronaa edeltävästä ennusteesta noin 10 miljoonaa euroa.

Viime vuonna valtuusto nosti kunnallisveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä siten, että veroprosentti on nyt 19,75. Verotuksessa olemme tällä hetkellä naapurikuntiin verrattuna keskimääräisellä tasolla, mutta ongelmat taloudessa ovat kaikissa kunnissa vakavia. Tulevat kuukaudet näyttävät sen, lähdetäänkö naapurustossa veronkorotusten tielle, vai löytävätkö naapurimme keinoja keventää kustannuksia.

Viime vuonna Nurmijärvellä hyväksyttiin NUUKA-ohjelma, jonka pohjalta laadittiin tavoitteet talouden tasapainotustyölle. Hyvin alkanut tasapainotustyö kohtasi kuitenkin koronahaasteen. Tälle vuodelle kaavailtu reilun 6 miljoonan euron ylijäämä on kääntymässä noin kolmen miljoonan euron alijäämäksi, ja tehtyjä linjauksia on täydennettävä. Erityisesti pitkän aikavälin ennusteet ensivuodesta alkaen ovat huolestuttavia, kun valtion kunnille maksamat koronatuet päättyvät.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuluja on entisestään pienennettävä, palvelutuotantoa on mietittävä uudelleen sekä palvelutilojen ja henkilöstöresurssien käyttöä on tehostettava. Olemassa oleva tilanne ei siis voi jatkua, vaan asioita on tehtävä edullisemmin tai vähemmän – ja luultavimmin sekä edullisemmin että vähemmän. Suhteessa käyttötalouden normaaliin, historiaa mukailevaan kasvukehitykseen, olisi löydettävä noin 15 miljoonan euron pysyvät käyttötalouden säästöt. Lisäksi investointitasoa tulee pitkällä aikavälillä supistaa noin 40-50 prosenttia.

Iso kysymys tänä syksynä on, onko valtuutetuillamme rohkeutta ja kuntalaisten tuki tarvittaviin päätöksiin. Edessä ovat vaalikevät ja siihen liittyvät poliittiset paineet. Edessä ovat myös väestön- ja palvelutarpeen kasvu, ikääntyminen ja vähenevät verotulot, kasvavat investointipaineet, epävarmuudet rahoitusmarkkinoilla, lainsäädännössä ja soteuudistuksessa.

Haaste on, että kunnan taloudellinen liikkumavara on supistunut samaan aikaan, kun väestönkasvu sekä palveluiden laadulliset ja alueelliset muutokset edellyttäisivät kunnalta merkittäviä investointeja talonrakennukseen ja infran rakentamiseen. Jos tasapainotusta ei tehdä, kunnan velkaantuminen tulee kiihtymään ja ylitämme 300 miljoonan euron lainatason jo ennen vuotta 2025. Tämä on ongelma, sillä tällä hetkellä petollisesti kasvanut lainataakka on näkynyt vaatimattomasti korkokuluissa. Jo pelkästään korkoympäristön normalisoituminen aiheuttaisi kunnalle usean miljoonan lisäkorkokulut, jos velkaantuminen vain jatkuisi ja lainakanta nousi yli 300 miljoonaan. Kun tarkastelemme kunnan taloutta tänään ja eilen, näemme merkittäviä alijäämiä siitä huolimatta, että korot ovat valuneet lähes nollaan. Taloudellista liikkumavaraa korkojen nousulle ei siis tällä hetkellä ole.

Itse uskon, että tukea ja rohkeutta päätöksenteossa löytyy. Nurmijärveläiset ovat vastuuntuntoista ja suoraselkäistä väkeä.

Toimialoilla on tehty hurjasti töitä erilaisten säästökohteiden löytämiseksi ja lautakuntiin on jo viety ensimmäiset esitykset ensi vuoden talousarvioista. Listoilla on kiinteistöjen realisointia, palvelutasojen madaltamisia, maksujen tarkistamisia, rekrytointien tekemättä jättämisiä jne. Asioita, jotka tulevat lähelle arkeamme. Esitysten lähtökohta on kuitenkin se, että lakisääteinen palvelutuotanto pidetään hyvällä tasolla ja tarvittavat investoinnit turvataan ilman kunnan kohtuutonta velkaantumista. Valtuustossa talouskeskustelut jatkuvat maanantaina talousarvioseminaarin muodossa. Toivon rakentavaa ja ratkaisuhakuista keskustelua haastavan taloustilanteemme ratkaisemiseksi. Toivotan myös voimia ja viisautta päättäjillemme vaikean tilanteen edessä.