Kunnanjohtajalta

Tiedättekö tilanteen, jossa jokin tuttu juttu arjessa muuttuu niin, että on mietittävä rutiinit uusiksi. Jos vaikka perheeseen syntyy lapsi, perhe muuttaa tai tapahtuu vaikka jotain ikävää – sairastuminen, ero tai kuolema. Ensin katse kohdentuu itse muutokseen ja sen suuruuteen. Sen jälkeen alkaa nähdä asioita laajemmin ja syntyy ymmärrys siitä, mihin kaikkiin asioihin muutos lopulta vaikuttaakaan – raha-asioihin, omistuksiin, arjen rytmitykseen, ihmissuhteisiin – jopa abstraktimpiin asioihin, kuten tunteisiin ja identiteettiin. Jotenkin asiat yleensä järjestyvät, mutta se vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä tehdä muutokset ja uskallusta katsoa eteenpäin.

Kunta on nyt sellaisen tilanteen edessä. Sote-uudistuksen seurauksena syntyvät hyvinvointialueet tulevat muuttamaan arkemme lopullisesti. Keusoten myötä olemme toki jo eläneet sote-palveluiden tuotannon muutosta todeksi parin vuoden ajan. Hyvinvointialue kuitenkin katkaisee lopullisesti päätösvaltamme sote-asioihin. Se nappaa mukaansa 2/3 verotuloistamme sekä puolet valtionosuuksistamme ja jättää meidät omillemme sote-kiinteistöjemme ja kertyneen velkataakkamme kanssa.

Strateginen kuviomme on pohdittava uudelleen ja vasta valittu valtuusto pääseekin heti sukeltamaan syvään päähän.

Tiivistettynä tilanne on se, että kunnalta siirtyy 12,39 prosenttiyksikköä veroja valtiolle ja lisäksi kaikki soteen liittyvät valtionosuudet. Nurmijärven veroprosentti siis putoaa 19,75:stä 7,36:een, mikä tarkoittaa, että kunta saa verotuloja vain kolmanneksen siitä, mitä tällä hetkellä.

Numeroina hahmotettuna Nurmijärven kunnan jäljelle jäävien tehtävien nettokustannukset ovat valtioneuvoston laskelmien mukaan 117 miljoonaa euroa ja kunnallisverotulot tipahtavat 181 miljoonasta 70 miljoonaan euroon. Kiinteistöveron tuotto on noin 11 miljoonaa ja yhteisövero noin 5,5 miljoonaa. Valtionosuuksista putoaa pois noin puolet ja huomioiden muutosrajoittimet ja kompensaatiot summaksi tulee noin 26,5 miljoonaa.

Nurmijärven kunnan tasapainotila jää siis arvion pohjalta 4 miljoonaa euroa miinukselle. Lisäksi taloutta rasittaa raskas 200 miljoonan euron velkataakka ja valtavat investointipaineet.

Yksinkertaistettuna me siis elämme yli varojemme ja on löydettävä rohkeutta tehdä tasapanottavia päätöksiä. Tilannehan on kunnassamme ollut huono jo ennen sote-päätöstäkin, minkä vuoksi meillä on jo käynnistetty Nurmijärven kestävän kasvun ohjelma NUUKA, jossa on sitouduttu konkreettisiin toimenpiteisiin kustannusrakenteen keventämiseksi, tulopohjan parantamiseksi ja investointien karsimiseksi. Näiden lisäksi on laskelmissa varauduttu myös veroprosentin korotukseen.

Sote-ratkaisu kuitenkin heikentää tilannettamme entisestään ja erityisesti viime vuosien investointien myötä paisunut velkamäärämme muuttuu kohtuuttoman suureksi, kun vertaa sitä kunnalle jääviin tuloihin.

Lisäksi sote-palveluiden siirtymä hyvinvointialueille tarkoittaa epävarmuuksien lisääntymistä kunnan omistamien sotekiinteistöjen osalta. Takeita tulevaisuuden käyttötarpeista ei ole ja kuntayhtymämuotoisessa toiminnassa ei kunnilla ole vuokranmaksun turvana edes siirtymäaikaa.

Strategisesti ja erityisesti talouden hoidon näkökulmasta alkava valtuustokausi on taktisten valintojen kausi. Sote-uudistus laittaa kunnan talouden selkä seinää vasten ja muutokset tapahtuvat päätä huimaavalla vauhdilla.

Alkusyksystä käynnistyy Hyvinvointialueen valmistelun käynnistävä väliaikainen toimielin ja alkuvuodesta 2022 järjestetään hyvinvointialueen vaalit. Sote-palvelut siirtyvät kunnilta, eli meidän tapauksessamme Keusoten kuntayhtymältä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Aikaa muutoksen taktisiin kuvioihin ja toteuttamiseen on siis uudella valtuustolla kaikkiaan vajaat 17 kuukautta.

Kunnan strategiatyön valmistelu on jo menossa ja 4.8.2021 saakka kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ensimmäiseen nettiaivoriiheen ja antaa näkemyksiään siitä, mitkä asiat juuri sinulle ovat tärkeitä Nurmijärvellä nyt ja tulevaisuudessa.

Osallistu nettiaivoriiheen >>

Tule mukaan vaikuttamaan!