Kunnanjohtajalta

Sääksjärvi on todellinen helmi, maamme suurin lähde. Kunta tunnistaa Sääksjärven ainutlaatuisuuden ja ymmärtää huolen Sääksjärven tilasta.  Nurmijärven Vesi vastaa omalta osaltaan aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista ja luonnollisesti toiminta perustuu voimassa oleviin lupiin ja asetuksiin sekä viranomaisvalvontaan. Kunnassa kannamme vastuumme siitä, että Sääksjärvi pysyy puhtaana ja kirkkaana myös tuleville sukupolville.

Vedenoton tarve Kiljavan pohjavedestä on vähentynyt huomattavasti Teilinummen tekopohjavesilaitoksen valmistumisen myötä. Nykyisin juoksutus on varatoimenpide poikkeustilanteissa. Sitä ei olla aiemminkaan toteutettu vuosittain, vaan ainoastaan talvikaudella tarvittaessa. Viime vuosina juoksutuksia Vihtilammista Sääksjärveen on tehty hyvin vähän. Vuonna 2023 Vihtilammesta juoksutettiin 6700 kuutiota vettä ja vuonna 2022 11360 kuutiota vettä Sääksjärveen, mikä on yhteensä noin promille Sääksjärven veden määrästä. Nykyisin juoksutusta tehdään ainoastaan erityistä harkintaa käyttäen. Tämän vuoden 2024 aikana juoksutusta ei ole tehty lainkaan. Poikkeustilanteissa juoksutusta saatetaan joutua tekemään edelleen talviaikaan. Jos jostain syystä vedenjuoksutusta joudutaan jatkossa tekemään, kunta selvittää parhaimmat keinot humuksen poistamiseksi. Esimerkiksi suodatusjärjestelmän hankintaa harkitaan Vihtilammen ja Sääksjärven välille.

Nurmijärven Vesi sitoutuu lopettamaan juoksutuksen Vihtilammista myös normaalitalvikausina. Kunnan tavoitteena on luopua kokonaan juoksutuksesta Sääksjärveen.

Nurmijärven kunta liittyi Päijännetunneliin vuonna 2024, kun tunnelin vettä hyödyntävä Teilinummen tekopohjavesilaitos valmistui. Sieltä pumpataan nykyisin noin kolmasosa kunnan vedentarpeesta. Teilinummen tekopohjavesilaitoksen valmistumisen myötä kunnalla on mahdollisuus vähentää entisestään Kiljavan vedenottamon vesimääriä. Nykyisellään Kiljavan vedenottamo syöttää veden Rajamäelle ja Röykkään sekä pieniä määriä Klaukkalaan.

Kiljavan vedenottamo on aiemmin ollut kriittinen kunnan vedensaannille, sillä pohjavedenotto on ollut välttämätöntä asukkaiden vedensaannin kannalta. Kiljavan ja Röykän pohjavedenottamoiden vedenottolupa on sidottu Sääksjärven pinnankorkeuteen.

Juoksutuksen nykyiset suodatustoimenpiteet on katsottu kunnassa tarpeellisiksi ja riittäviksi toimenpiteiksi. Vedenotto ja säännöstely on aloitettu vuonna 1979 ja niiden vaikutuksia on tarkkailtu siitä lähtien. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n raporttien mukaan Sääksjärven veden pitkäaikaisissa analyysituloksista ei ole ollut nähtävissä selkeää juoksutuksen vaikutusta. Kirkasvetisille vesistöille tyypilliset kasvit ovat jopa lisääntyneet Sääksjärvessä, ja muutkin vedenlaatuindikaattorit ovat pysyneet erinomaisella tasolla.

Koska Sääksjärvi on poikkeuksellinen luontokohde, kunta näkee velvollisuudekseen selvittää, kuinka vedenjuoksutus Sääksjärveen vaikuttaa vedenlaatuun, jotta voidaan varmistua siitä, ettei Sääksjärven vedenlaatu huonone kunnan toiminnan seurauksena. Kunta saa vuosittain raportin Sääksjärven veden laadusta. Kunta koostaa veden laadusta aiemmin laaditut ja julkaistut raportit kunnan kotisivuille.

Kunta tekee kaikkensa, että Sääksjärvi pidetään jatkossakin kristallinkirkkaana.