Kunnanjohtajalta

Perjantaista 16.8. uhkaa tulla pitkä perjantai, kun sosiaali- ja terveysministeriö on kutsunut iltapäivästä Uudenmaan kuntien edustajat ensimmäiseen neuvonpitoon soten erillisratkaisusta. Paikalle on kutsuttu luottamushenkilöjohto, sekä kunnanjohtajat ja sotejohtajat kaikista Uudenmaan 26:sta kunnasta. Lisäksi kutsuttujen listalla ovat Pelastuslaitosten väki sekä eduskuntapuolueiden Uudenmaan aluejärjestöjen puheenjohtajistot sekä HUSin johto.

Pääministeri Rinteen ohjelmassa todetaan: ”Alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.”

Tämän työn käynnistämisestä on siis kyse, ja sen ehkä tärkein johtopäätös tulee olemaan, millä kokoonpanolla keskustelua jatketaan. Jos hallitusohjelmakirjauksen vaihtoehdoista (Uusimaa, pääkaupunkiseutu tai Helsingin alue) valitaan joku, niin mikä ja miksi.

Tässä vaiheessa tavoitteemme on, että valinta on koko Uusimaa ja vähintäänkin se, että Nurmijärvi on erillisratkaisuneuvotteluissa mukana jatkossakin.

Uudenmaan alueen kunnat ovat jo ennen varsinaisia hallitusohjelmaneuvotteluja muodostaneet oman yhtenäisen kantansa sen puolesta, että sote-ratkaisu rakennetaan Uudellamaalla vapaaehtoisesti ja kuntapohjaiselle mallille.

Ratkaisun pohjana on kuntien ryhmittäytyminen vapaaehtoisesti viiteen alueeseen, jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluista. Näiden rinnalla säilytetään nykyisenkaltainen HUS ilman pilkkomista.

Alueet olisivat:

• Keski-Uudenmaan 200 000 asukkaan alue, jolla toimii jo kuntayhtymä Keusote (https://www.keski-uudenmaansote.fi/), johon Nurmijärvikin kuuluu. Tähän alueeseen kuuluvat lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula.
• Länsi-Uudenmaan 460 000 asukkaan alue, johon kuuluvat Espoo, Kauniainen, Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio, Lohja, Karkkila, Kirkkonummi ja Vihti.
• Vantaa ja Kerava, jotka yhdessä muodostavat 265 000 asukkaan alueen.
• Itä-Uudenmaan 100 000 asukkaan alue, johon kuuluvat Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila ja Sipoo.
• Helsinki, joka kattaa 650 000 asukasta.

Muodostuvilla alueilla väestöpohja olisi riittävä ja muutokset tapahtuvat ilman monimutkaisia uusia hallinnontasoja. Mikä parasta, Uudenmaan mallissa liikkeelle päästään jo nykylain puitteissa, ja erilaiset pilotit ja mallintamiset voidaan aloittaa vaikka välittömästi.

Jos jotain, niin ajankäyttö ja eduskuntatyölle varattavan ajan riittävyys kannattaa ottaa opiksi edellisistä soteratkaisuyrityksistä. Eduskuntakauden neljä vuotta kuluvat helposti pyörittelyyn ja nyt kannattaisi viipymättä pistää toimeksi asioita, jotka joka tapauksessa ovat väistämättömiä ja hyödyllisiä, kuten esimerkiksi potilastietojärjestelmien yhteensovittaminen tai sähköisen asioinnin mahdollistaminen kaikille suomalaisille. Näiden osalta Uusimaa olisi hyvä pilottialue.

Erillisratkaisu on tässä kokonaisuudessa vielä oma lukunsa, mutta sitä ilman uudistusta on vaikea kuvitella saatavan maaliin. Ratkaisun eväät tulisi löytää 19 viikon aikana ja ennen ratkaisun naulaamista tulisi käydä läpi myös perustuslainmukaisuus sekä ratkaisun vaikutukset mm. talouteen, asiakkaisiin ja palveluiden järjestämiseen.

Jännityksellä odotamme, mihin suuntaan keskustelu perjantaina kääntyy. Hankalaksi tilanne tulee, jos hallitus pitää tiukasti kiinni itsehallinnollisen maakuntatason luomisesta Uudellemaalle ja sotepalveluiden vastuu siirtyy pois kunnilta. Se olisi käytännössä myös Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän loppu. Yhden maakunnan malli vaatisi useamman vaalipiirin ja eriyttäisi kuntien ja maakunnan palvelut varsin kauas toisistaan. Useamman maakunnan malli puolestaan loisi yhteistyötä hankaloittavia ylimääräisiä hallinnon rajoja alueelle.

Käy niin tai näin, selvää on, että nykyisen Keski-Uudenmaan soten rattaita ei kannata pysäyttää. Palveluita on jatkuvasti kehitettävä ja turvattava niiden laadukas saanti alueen asukkaille. Tuoreen organisaation kanssa on vielä hiomista prosesseissa ja hallinnossa, mutta se antaa myös hyvän tilaisuuden sille, että alueemme voisi toimia hyvänä kokeilualustana, kuten olemme nytkin olleet valinnanvapauspilottien osalta.

Pitäkäähän peukkuja, että erillisratkaisu nytkähtää perjantaina hyvään suuntaan.

Outi

Blogin etusivulle