Näin Nurmijärvi rakentuu

Yhtä usein ja varmasti, kuin talvi yllättää autoilijat, alkavat kiivaat koirankakkakeskustelut keväällä. Lumikinoksiin hautautuneet kakkapökäleet paljastuvat armotta, kun kevätaurinko sulattaa lumet. Onko pahinta maiseman pilaantuminen, hajuhaitat vai kengänpohjaan tarttunut kakka, joka kulkeutuu eteisen matolle? Koirankakka aiheuttaa näitäkin isompia haittoja – ne levittävät suolinkaisia ja rehevöittävät vesistöjä. Harvalle tulee mieleen, että järvien rehevöityminen, uimarannan levälautat tai huono vedenlaatu voivat osaltaan johtua siitä, että koirankakka ei ole sujahtanut pussiin, vaan jäänyt pientareelle kevättä odottelemaan.

Koirankakka – kansainvälinen kiinnostuksen kohde

Suomessa on noin 800 000 koiraa. Koira tuottaa yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan keskimäärin 150 g kakkaa päivässä. Vuodessa kakkapökäleitä kertyy Suomessa huikeat 44 miljoonaa kiloa. Montakohan kiloa niistä kerätään asianmukaisesti ja montako kiloa jää tekemään kiusaa kanssaihmisille, toisten lemmikeille ja ympäristölle?

Britit ovat selvittäneet tutkimuksessaan sikäläisten koiranomistajien kakankeruu­asenteita. He löysivät viisi erilaista koiranomistajatyyppiä:

• Vastuullinen – kakan talteenotto ja roskikseen kuljettaminen, matkojenkin takaa, on kunnia-asia
• Tottelevainen – tekee velvollisuuteensa, mutta nolostelee, jos muita on näkemässä
• Teennäinen – kerää koirankakat hieman pitkin hampain, ja pudottaa pussin ympäristöön, jos roskista ei ole lähistöllä
• Silmänpalvoja – kumartuu poimimaan koiransa kakat vain, jos muita ihmisiä on näkösällä
• Piittaamaton – ei vaivaudu keräämään koirankakkoja, vaikka tietäisi niiden aiheuttamista haitoista

Näihin tyyppeihin törmää myös Suomessa, tunnistat varmasti, ainakin osan heistä. Entä mitä tyyppiä edustat itse, koiranomistajana?

Koirankakassa lymyilee suolinkaisia ja viruksia

Ympäristössä lojuvat koirankakat voivat levittää tarttuvia bakteereja, viruksia ja loisia ihmisiin ja toisten lemmikkeihin.

Pienet lapset voivat popsia likaista lunta ja hiekkaa, puiston tai taloyhtiön hiekkalaatikolla, jonne koirankakka on hivuttautunut muiden kenkien pohjissa. Aina ei tarvitse edes popsia. Koirankakkaisessa maassa leikkivän lapsen vaatteisiin tarttunut kakka kulkeutuu helposti käsien kautta suuhun. Seurauksena ovat vatsakivut, ripuli tai silmä- ja aivotulehdus, jonka suolinkaiset ja niiden munat tai giardia aiheuttavat. Niistä selviytyminen vaatii usein tohtorin pakeilla käymisen ja lääkekuurin.

Koirankakan uhreina eivät ole vain ihmiset vaan myös lajitoverit. Jotkut koirista haistaessaan lajitoverin pökäleiden tuoksun, tuntevat intohimoa myös maistella niitä. Seurauksena tästä kulinaristisesta hetkestä ovat vatsaongelmat ja suolinkaisten leviäminen. Loiset voivat aiheuttaa kohtalokkaitakin seurauksia, erityisesti pienille koiranpennuille. Loisten lisäksi koirankakassa voi majailla muitakin asukkaita, kuten bakteereja sekä korona- ja parvoviruksia.

Koirankakat pussiin, mutta minkälaiseen?

Moni luulee, että koirankakat kuuluvat biojätteeseen. Tämä on harhaluulo – koirankakkapussit pudotetaan sekajätteen joukkoon. Näin ohjeistaa Kiertokapula ja koirankakoista pro gradunsa, ”Koirien jätökset ympäristöongelma Helsingissä” tehnyt Satu Talvio. Koirankakkoja varten ei siis tarvitse ostaa kauppojen markkinoimia, juuri kakoille tarkoitettuja kalliita biopusseja, vaan muovipussi kelpaa vallan mainiosti. Ja jos haluaa toimia kunnon viherpiipertäjän tavoin ja pienentää pussin hiilijalanjälkeä, niin esimerkiksi vanha leipäpussi ajaa asian.

Jos nyt välttämättä haluaa ostaa ja käyttää biopusseja, niin toki, kunhan sen laittaa sekajäteastiaan tai kadunvarren roskikseen. Biojätepussia ei tule heittää maastoon – koirankakka kyllä maatuu, mutta pussi ei.

Koirat ovat tutkitusti meille ihmisille tärkeitä, ja ne parantavat omistajansa hyvinvointia ja terveyttä. Koirat ovat tervetulleita asukkaita kuntaan, ja suurin osa koiranomistajista on vastuullisia, noudattaa lakia ja kerää koirankakat taajama-alueella. Ja suositeltavaa kakkojen keräys on taajamien ulkopuolellakin – kanssaihmiset ja ympäristö kiittävät!

Bloggaajana

Jaana Solin, viestinnän asiantuntija

Aino Angervuori, alueisännöitsijä