Kunnanjohtajalta
Pitääkö olla huolissaan?
Olisipa mukava vastata ei. Mutta jos rehellisiä ollaan, jopa toivon, että itse kukin olisi vähän huolissaan. Sen verran, että kantaisi omalta osaltaan vastuuta. Sen verran, että ottaisi selvää riskeistä. Eikä sekään haittaisi, vaikka omalta osaltaan huolehtisi varautumisesta erilaisten ongelmien tai häiriötilanteiden varalle. Sen jälkeen voi olla vähemmän huolissaan.
Tiedätkö sinä, mitä tehdä yleisen vaaramerkin soidessa? Koska viimeksi olet vaihtanut taskulamppuun pariston? Oletko perillä, miten defibrillaattori toimii ja onko sellaisia lähistölläsi? Tunnetko aivoinfarktin tyypilliset oireet? Osaatko ohjata hälytysajoneuvot paikkaan jossa olet? Voit testata, miten pärjäisit häiriötilanteessa omin avuin osoitteessa 72tuntia.fi.
Kunnalle varautuminen on lakisääteinen velvoite ja jatkuvuuden hallinta on osa arkista perustoimintaamme. Varautumisen tavoite on varmistaa kunnan toimintojen ja palveluiden mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja toimenpiteet erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
On kyse sitten asukkaista tai alueella toimivista yrityksistä tai muista toimijoista, kunnalla tulee olla valmius ja kyky hoitaa kunnan kriittiset tehtävät sekä turvata ihmisten hyvinvointi ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön häiriöistä, uhkista sekä riskeistä huolimatta.
Kunnan varautuminen koostuu valmiussuunnittelusta, etukäteisvalmisteluista, koulutuksista, harjoituksista ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Kunnalla on ajantasainen valmiussuunnitelma, sekä yhdessä eri tahojen kanssa sovittu vastuunjako mahdollisia kriisitilanteita varten. Tärkeintä on valmistautuminen ns. hyvän sään aikana – eli se, että ennakkovalmistelut ovat ajantasaisia ja kaikki ovat tietoisia suunnitelmista sekä roolistaan. Eikä turhaan sanota, että: ”harjoitus tekee mestarin”. Tai että ”asiat tapahtuvat, kun niitä vähiten osaa odottaa”.
Tavanomaisimmat riskit, joihin kunnassa on varauduttu liittyvät mm. erilaisten onnettomuustilanteiden hoitoon, väestön turvaamiseen ja palveluiden häiriöttömään tuotantoon, kuten vedenjakeluun.
Kuntalaisten omatoiminen varautuminen ja erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tarvittavien taitojen opettelu ovat kuitenkin olennaisen tärkeitä siitäkin huolimatta, että kunta osaltaan kantaa vastuuta. Pienillä asioilla voi parantaa huomattavasti kykyään toimia ja selviytyä. Ensiaputaidot, toimivat hälyttimet, hätäpoistumistiet, paristolamput, ruoka- ja lääkevarastot, varalämmitysjärjestelmät jne. kannattaa pohtia ja huolehtia kuntoon. On myös hyvä silloin tällöin käydä varautumiseen ja riskeihin liittyvät keskustelut perhepiirissä myös lasten ja vanhusten kanssa, jolloin asiat tulee pohdittua myös heidän kannaltaan, joilla mahdollisesti toimintakyky on jollain tavoin rajallinen.
Meillä kaikilla on vastuu paitsi itsestämme, myös toisistamme. Toivottavasti meillä on myös viitseliäisyyttä ja rohkeutta kantaa vastuuta; ottaa asioita puheeksi, tukea ja auttaa läheisiä, ilmoittaa havaituista epäkohdista, puuttua huonoon käytökseen tai vahingontekoihin jne.
Kiitos, että kannat vastuuta, välität ja varaudut!
Outi
Kirjoittaja on Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä