”Olin töissä Perttulan päiväkodissa 15 vuotta. Olen kotoisin Perttulasta, 300 metrin päästä päiväkodista. Asun edelleen samassa rintamamiestalossa kuin lapsena ja kävin koulua naapurissa Uotilan koululla. Tämä alue näyttää muuten samalta, mutta taloja on tullut lisää. On ihanaa asua maaseudun rauhassa, jossa lampaatkin ovat kesällä viereisellä pellolla. Harrastuksiin kuuluu avomiehen kanssa mm. ikuinen remontti 50-luvun talossa, valokuvaaminen ja vanhojen tavaroiden tuunaus.

Päiväkodissa päivän kulkuun kuului ateria-ja pyykkihuoltoa, tilojen siistinä pitämistä ja lasten avustamista. Kaikki oli tosi kodinomaista, kun se on pieni päiväkoti. Yksikään päivä ei ole ollut samanlainen.

Kutsuin lapsia pikkuasiakkaiksi. Joskus kun komensin pikkuasiakkaita, joku saattoi sanoa vastaan, että “en enää jakasta sua!”. Ja kohta se sama lapsi sanoi, että “Pirjo, kyllä mä kuitenkin jakastan sua”. Joskus kirjoittelin ylös näitä lausahduksia. Täällä kuulee kaikenlaisia tarinoita.

Lapset ovat niin välittömiä. Tulevat halailemaan ja kaupassa kun näkevät, huutavat jo kaukaa, että “Pirjoo!”. Tämän haastattelun jälkeen tammikuussa 2019 siirryin Aleksian liikelaitoksen puolelle ruokapalveluvastaavaksi Uotilan koulun keittiöön. Sanotaanhan, että vierivä kivi ei sammaloidu. Täällä työ on enemmän ruuan kanssa tekemistä ja asiakkaat ovat hieman isompia.”

#ilmiöntekijät #nurmijärvionilmiö