Kunnanjohtajalta

Tuore Nurmijärvi-barometri sukeltaa suoraan syvään päähän ja analysoi kunnan väestönkasvua. Nurmijärven kunnan asukasmäärä on kasvanut tammi-lokakuun aikana 1,2 % eli noin 520 nurmijärveläistä.

Asukasmäärän kasvu on Nurmijärven kunnalle iloinen ja toivottu asia. Kasvu tuo kuntaan elinvoimaa, aktiivisuutta ja lisää alueen palvelutarjontaa sekä työpaikkaomavaraisuutta.

Lukujen taakse on kuitenkin tärkeä nähdä, jotta voidaan ymmärtää ja ennakoida mahdollisimman hyvin kasvun vaikutukset palvelutarpeisiin ja kustannuskehitykseen.

Väestön määrässä ja ikärakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan tuloihin ja menoihin. Eri-ikäisillä kuntalaisilla on erilaiset palvelutarpeet, ja väestöstä kunnalle kohdentuu tulovirtoja pääasiassa verotulojen ja valtionosuuksien muodossa.

Väestön jakauma Nurmijärvellä on poikkeuksellinen verrattaessa suurimpaan osaan Suomen kunnista. Meillä syntyvyys on korkealla tasolla ja ikääntyneiden määrä on ollut viime vuosiin asti suhteessa pienempi kuin keskimäärin. Painopiste on kuitenkin seurannut valtakunnallista trendiä ja ikääntyneiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa.

Lasten ja nuorten osalta palvelutarpeet säilyvät siis kasvun myötä lähes ennallaan, kun samaan aikaan ikäihmisten palvelutarpeet kasvavat. Kuten taulukosta näkyy, molemmissa päissä ikäjanaa kuntalaisten menot ovat tuloja suuremmat ja tulojen kerryttäminen kuntaan on kapenevan 30-64-vuotiaiden joukon harteilla.

Nurmijärvi on omalta osaltaan saanut trimmattua palvelutuotannon kustannukset valtakunnallisesti vertailtuna tehokkaalle tasolle. Toki merkitystä on sillä, miten palveluita pystytään mukauttamaan ja kasvua ohjaamaan maankäytön ja kaavoituksen keinoin. Kasvu kuitenkin vaatii investointeja sekä lisäresursseja palvelutuotantoon.

Muuttovoittoa kertyy tällä hetkellä eniten nuorista aikuisista ja lapsista. Muuttajien profiili on myös positiivinen siinä mielessä, että muuttajissa on runsaasti koulutettuja, hyvin toimeentulevia ja työssäkäyviä ihmisiä.

Tästä huolimatta, kuten kuvasta näkee, kasvun ja talouden tasapaino on haasteellinen. Ongelman takana on nykyinen valtionosuusjärjestelmä, joka ei tunnista Nurmijärven kaltaisen kasvukunnan investointitarpeita ja palvelutuotannon menopaineita. Tarvittaisiin muutos, joka mahdollistaisi, että Nurmijärvi ja muut kehyskunnat kantavat vastuunsa pääkaupunkiseudun väistämättömästä kasvusta ilman, että ne joutuvat kohtuuttoman velkataakan kantajiksi.

Valtiovarainministeriössä on 9.12. aloittanut työnsä jaosto, jonka tehtävänä on laatia toimenpide-ehdotus kuntien rahoituksen ja tehtävien tasapainosta 31.12.2021 mennessä. Toivotan viisautta ja tarkkanäköisyyttä työlle, sekä tiivistä vuoropuhelua kuntakentän kanssa!