Kunnanjohtajalta

Facebookissa on ryhmä, jonka nimi on Fingerporin ymmärtäjät, jonka tarkoitus on mm. auttaa avaamaan sarjakuvastripin sielunmaisemaa.

Ymmärtäjät-ryhmä tuli mieleeni, kun luin Helsingin Sanomien artikkelia, jonka lööppiotsikko kirkui seuraavasti: ”Nurmijärvi-ilmiö on tyrehtynyt ja nyt Helsingin kehyskuntia kasvattavat vieraskieliset muuttajat – järisyttävä havainto”

Otsikossa oli niin monta asiaa vastoin omaa ymmärrystäni, että jäin miettimään, mikä aidosti oli artikkelin ja kohahdusta hakevan lööpin tarkoitus.

Kehyskuntien kasvu on viimeisen vuoden aikana noussut, mikä on kiistämätön fakta. Esimerkiksi Sipoossa kasvua oli 2,5 %, Järvenpäässä 1,7 % ja Nurmijärvellä 1,6 %. Tutkijat, kuten Timo Aro, ovat nähneet kehityksessä Nurmijärvi-ilmiön uudelleen heräämisen ja yhtenä syynä tähän pidetään koronavuoden aikana tapahtunutta etätöiden lisääntymistä. Yhä useampi välttää päivittäisen pendelöinnin ja saa pienemmällä rahalla enemmän neliöitä ja enemmän yhteisöllistä, turvallista, luonnonläheistä, mutta silti aktiivista ympäristöä. Nurmijärvi-ilmiö ei siis ole tyrehtynyt.

Jos sitten puhutaan siitä, minkälaiset ihmiset ilmiön takana ovat, eli minkälaiset ihmiset muuttavat kehyskuntiin, niin en voi ymmärtää sitä, mitä toimittaja on ajatellut otsikoidessaan artikkelin. Nurmijärvellä arvostamme kaikkia muuttajia tasaveroisesti. En voi mitenkään hyväksyä ajatusta, että ”vieraskielinen” muuttaja olisi eriarvoinen tai varsinkaan, että heidän muuttovoittonsa ”tyrehdyttäisi” Nurmijärvi-ilmiön. Käsittämätön ajatussolmu.

Lööppijournalismin ymmärtäjien ryhmää ei ilmeisesti vielä ole, mutta toivon, että ihmiset osaavat lukea lööppien taakse myös tässä tapauksessa niin, ettemme tarvitse omaa facebookryhmää Nurmijärvi-ilmiön ymmärtäjille.

Nurmijärvi-ilmiö on meillä Nurmijärvellä jatkuva tutkimuksen ja analysoinnin kohde. Haluamme ymmärtää asukkaitamme, tänne muuttavia sekä väestönmuutoksen trendejä ja vaikutuksia mahdollisimman hyvin. Vain näin voimme kehittää palveluitamme ja ympäristöämme tarkoituksenmukaiseen suuntaan.

Olemme elokuusta alkaen julkaisseet noin kuukauden välein Nurmijärvi-barometriä. Tammikuun barometrijulkaisu kertoo siitä, minkälainen vuosi 2020 oli kasvun kannalta ja viimeisimmässä 5.2. julkaistussa barometrissä käydään läpi Nurmijärvellä asuvien vieraskielisten tilannetta. Analyysi antaa hyvän ja kattavan kuvan tilanteesta. Lisäksi kuntalaisille tehdään säännöllisin väliajoin kuntapalvelututkimus, jonka tuoreimmat tulokset on julkaistu 5.2.

Nurmijärvi-ilmiön käynnistämä kasvu on jatkunut Nurmijärvellä kautta vuosien keskimäärin tasaisena. Vuosittain on ollut vaihtelua, mutta vuosivaihtelut tasaantuvat pitkällä aikavälillä.

Kasvu johtuu luontaisesti pääkaupunkiseudun läheisyydestä, sekä siitä, että kunnassa on pidetty huolta tontti- ja asuntotarjonnasta. Vuoden 2020 aikana Nurmijärvelle valmistui 484 uutta kotia. Myös vanhojen omakotitalojen kauppa on käynyt hyvin.

Vuonna 2020 Nurmijärvelle muutti 3236 henkilöä, joista 90 % puhui äidinkielenään suomea tai ruotsia. Nurmijärvellä syntyi 382 lasta ja syntyneiden määrä oli Nurmijärvellä Helsingin seudun parhaimmistoa. Suurin osa muuttajista kuuluu noin 2700–3500 euroa kuukaudessa tienaavien tuloluokkaan. Tähän ei ole ollut vaikutuksia kasvaneella kansainvälistymisellä, joten voidaan olettaa kuntaan muuttavien vieraskielisten olevan myös tukevasti kiinni työelämässä.

Nurmijärveläisistä 84 % on tuoreen kuntapalvelututkimuksen mukaan onnellisia siitä, että he asuvat juuri Nurmijärvellä. Palvelujen osalta kunta sai kouluarvosanaksi 7,53, mikä on enemmän kuin vertailuryhmässä (Espoo, Oulu, Mikkeli, Salo ja Tuusula) keskimäärin 7,35.

Nurmijärvi haluaa olla positiivinen ilmiö. Se ei kuitenkaan synny itsestään. Meidän on ymmärrettävä tilanteemme, väestömme ja elinkeinoelämämme tarpeet ja pystyttävä toimimaan ja tuottamaan palveluita tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tärkeäksi on kuitenkin myös osoittautunut se, että teemme töitä yhteisöllisyyden eteen, kannustamme kuntalaisaktiivisuuteen, seuratyöhön ja yhdistysten toimintaan. Viestimme asioista, käymme vuoropuhelua, tuomme esiin avoimesti sekä ongelmakohtia että asioita, jotka menevät hyvin. Voimme reilusti olla ylpeitä vahvuuksistamme ja siitä, että meillä yhdistyvät sekä kehittyneiden kaupunkimaisten taajamien että maaseutumaisen ympäristön edut.

Meillä on yhä sellaista maalaiskunnalle tyypillistä yhteisöllisyyttä, jossa vastaantulijoita katsotaan silmiin ja asioita hoidetaan yhteistyössä. Nurmijärvi-ilmiö syntyy ja elää vahvasti myös näistä asioista.