Kunnanjohtajalta

Nurmijärven väestölaskelmat näyttävät, että nuorten määrä kunnassamme kasvaa jatkossakin. Tämä on lohdullista, sillä samaiset tilastot näyttävät syntyvyyden vähentyvän ja ikäihmisten suhteellisen määrän kasvavan. Taidamme olla yksi niistä harvoista Suomen kunnista, jossa nuorissa on ihan oikeasti tulevaisuus.

Nurmijärven nuorisovaltuusto kutsui 7.11. valtuutettuja ja kunnan virkamiehiä keskustelemaan kanssaan nuoria koskevista ja askarruttavista asioista. Tapaaminen taltioitiin livenä nuorisovaltuuston Facebook -sivulle, josta sen voin käydä katsomassa näin jälkikäteenkin. Kiitos vielä tätäkin kautta nuorisovaltuustolle hyvästä tilaisuudesta!

Keskustelu osoitti, että Nurmijärvellä nuoret ovat valveutuneita ja kiinnostuneita ympärillään tapahtuvista asioista ja halukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan. Uskon, että tästä kiitos kuuluu paljolti kouluissa tapahtuvalle opetukselle, jossa yhä enemmän toteutetaan osallisuutta ja harjoitellaan osallistumista sekä vaikuttamista. Tärkeässä roolissa ovat kouluissa toimivat oppilaskunnat sekä Nurmijärvellä pitkään ja aktiivisesti toiminut nuorisovaltuusto.

Nuorten tilanne on kunnassamme tutkimusten mukaan muutoinkin hyvä ja valtaosa nurmijärveläisistä nuorista voi hyvin. On kuitenkin myös kasvava joukko nuoria, jotka kaipaavat todella huomiota, aikaa ja aikuista. Tähän tarpeeseen on lisätty nuorisotilojen toimintaa sekä perustettu muutamille kouluille ns. kaverikerhoja, missä voi harjoitella sosiaalisia taitoja esim. ruoanlaiton ja pelailun lomassa. Yksi tämän syksyn uudistus on ollut myös harrastusiltapäiväkokeilu, jota toteutetaan 10:ssä koulussa.

Opetusta ollaan kehittämässä jatkuvasti suuntaan, mikä haastaa oppilaita nykyistä enemmän tutkimaan oivaltamaan ja oppimaan. Monialaisuus on tärkeää ja siihen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota nyt kun hyvinvointitoimiala siirtyy hallinnollisesti Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymään. Kouluilla tapahtuvan nuorisotyön kehittäminen on myös yksi tämän hetkisistä kehittämiskohteistamme. Lisätietoja Nurmijärven painopisteistä ja suunnitelmista löytyy vastikään julkaistusta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta.

Valtakunnallisessa nuorisobarometrissä on käynyt ilmi, että nuoret oppivat keskimäärin enemmän taitoja koulun ulkopuolella kuin sisäpuolella. Tyttöjen oppiminen painottuu poikia enemmän kouluun. Pojat oppivat selvästi enemmän koulun ulkopuolella.

Koulussa nuoret ovat omien näkemystensä mukaan oppineet eniten yleissivistystä, sosiaalisia taitoja ja kielitaitoa. Vähiten puolestaan vaikuttamisen taitoja ja taloustaitoja. Koulun ulkopuolella nuoret arvioivat oppineensa eniten sosiaalisia taitoja, suvaitsevaisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Vähiten yhteiskuntaan vaikuttamisen taitoja.

Tutkimus kertoo karulla tavalla sen, että yhteiskuntaan vaikuttamisen taitojen oppimista ei tapahdu mitään kautta. Tässä on meille kaikille iso haaste. Kuten jo edellä totesin, kouluissa on alettu panostaa osallisuuden taitoihin entistä enemmän ja se toivottavasti näkyy seuraavissa tutkimuksissa. Tarvitaan kuitenkin myös koulun ulkopuolisia tahoja – seuroja, yhdistyksiä ja perheitä mukaan talkoisiin.

Pidän myös tärkeänä, että nuorille luodaan aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia – kuulemistilaisuuksia, varjovaaleja, kyselyitä, päättäjätapaamisia jne. Enkä pitäisi lainkaan huonona ajatuksena sitäkään, että äänestämisen ikärajaa laskettaisiin muissakin kuin seurakuntavaaleissa. Tulevaisuutta tehdään nyt ja on tärkeää, että sitä ovat tekemässä ne, joille sitä tehdään.

”Linnut voivat laulaa silloinkin, kun oksa katkeaa, koska ne tietävät, että niillä on siivet.” – Tuntematon

Outi

Blogin etusivulle