Kunnanjohtajalta

Kuntatalouden vahvistamiselle oleellista on onnistunut elinkeinopolitiikka. Tämä on valittu myös Nurmijärven kunnan strategiseksi tavoitteeksi.

Koronavuosi painoi Suomen talouden laskuun ja työttömyyden nousuun. Palveluista riippuvaisella Uudellamaalla työllisyys heikentyi muuta maata enemmän. Näin kävi valitettavasti myös Nurmijärvellä. Vuoden 2019 joulukuun 6,3 % työttömyys oli jopa 11 % joulukuussa 2020. Alueen yritysten toimintaan korona on vaikuttanut monin tavoin, mutta joukossa on myös niitä, jotka ovat pystyneet innovaatioidensa tai tuotevalikoimansa vuoksi jopa hyötymään koronatilanteesta. Useimmille yrityksille korona-aika on kuitenkin tuonut haasteita, mikä on näkynyt yritysten taloudessa.

Nurmijärven kunnassa on koronasta huolimatta ollut elinkeinopoliittisesti aktiivinen vuosi. Yksinyrittäjätukea myönnettiin lähes 400 yritykselle. Nurmijärven kunnan osittain omistama Keski-Uudenmaan Kehittämisyhtiö KEUKE on antanut läpi kriisin yrityksille niin kriisineuvontaa, kuin tukenut kasvu- ja uudistushaluisia yrityksiä. Neuvotteluyhteys yrityskenttään on säilytetty kokoamalla yritysjärjestöt yhteen NEA ry:n kautta. Myös kriisistä eniten kärsinyttä matkailu- ja palvelualaa on elvytetty tukemalla yrityskentän verkostoitumista ja rakentamalla kunnan omaa viestintää.

Vaikka olemme tsempanneet, niin emme kuitenkaan vielä riittävästi. Erityisen harmillista on, että vuoropuhelu yritysten kanssa on koronavuoden aikana jäänyt vähäisemmäksi. Tämän osalta on nyt alkuvuodesta tartuttu toimeen, aktivoitu yhteydenpitoa eri keinoin ja mm. käynnistetty yrittäjien Teams-aamukahvit.

Kunnan elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta suora vuoropuhelu yrittäjien kanssa on tärkein, mutta merkittäviä indikaattoreita ovat myös yrittäjäjärjestöjen ja EK:n kyselytutkimukset.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK), helmikuun alussa julkistama Kuntaranking- selvitys laittaa Suomen alueet paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvän toimintaympäristön ne tarjoavat paikallisille yrityksille.

Ranking toteutetaan joka toinen vuosi. Sen tarkoituksena on verrata toisiinsa etenkin seutukuntia, ei niinkään yksittäisiä kuntia. Alle 50 000 asukkaan kuntien joukossa Nurmijärvi sijoittui sijalle 10. mikä ei sinänsä ole huono tulos siinä sarjassa, mutta kun sijoituksemme kaksi vuotta sitten oli 6., ei tulokseen voi olla tyytyväinen. Vastaavasti kokonaispisteet ovat heikentyneet 67 pisteestä 62:een.

Selvityksen pisteytys pohjautuu kahteen asiaan. Toinen on tilastolliset tekijät kuten kuntatalous ja alueelliset yrittäjätilastot. Toinen on EK:n yrityksille suuntaama kysely. Varsinkin pienyritysten ahdinko painoi pisteitä. Myös kuntatalouden haasteet ja työttömyyden kasvu Nurmijärvellä varmasti näkyvät. EK ei kuitenkaan avaa arviointejaan yksityiskohtaisemmin, joten loppu jää arvailujen varaan.

Vuoden 2020 yrittäjien kuntabarometrissa  Nurmijärvi sai arvosanan 2,85, joka oli hyvin lähellä Uudenmaan keskiarvoa (2,86).

Elinkeinopolitiikassa saimme aluettamme paremmat arvosanat infrastruktuurin, elinkeinopolitiikan aseman, kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyden, yrityspalveluiden, koulutuksen ja osaamisen suhteen. Vain kunnan hankintapolitiikka jäi alle alueen keskiarvon. 67 % vastaajista oli myös sitä mieltä, että kunta on onnistunut uusien yritysten saamisessa kuntaan vähintään kohtalaisesti.

Eniten kritiikkiä ja toiveita kyselyssä tuli siihen, että kunnan päätöksenteko voisi olla avoimempaa yritysten kannalta, kunnan tulisi tiedottaa tulevista hankinnoista paremmin, järjestää ne siten, että pk-yritykset huomioidaan ja jakaa hankinnat pk-yritysten kannalta sopiviin osiin. Yritykset myös toivoisivat, kunta viestisi yrityksiä koskevista suunnitelmista ja toimista paremmin ja että heihin oltaisiin enemmän yhteyksissä.

Infrastruktuuriin liittyvissä asioissa esiintyi tyytymättömyyttä siinä, miten kaavoitus huomioi yritysten tarpeet, miten yritysten tilatarpeita edistetään kunnassa, miten liikenneyhteydet ja tietoliikenneyhteydet tukevat yritysten toimintaa ja saavutettavuutta. Koulutuksen osalta positiivista palautetta tuli yrittäjyyskasvatuksesta ja kehittämisen paikkoina nähtiin se, miten kunta voisi edistää toimillaan osaavan työvoiman saamista yritykseen ja tarjota mahdollisuuksia yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Nämä ovat tärkeitä viestejä, jotka kunta ottaa tosissaan. Viestintää kehitetään jatkuvasti ja pohdimme uudenlaisia tapoja tuoda asioita paremmin näkyviksi. Vuoropuhelulle erikokoisten kuntien kanssa tullaan luomaan uusia foorumeita. Kunnan omia hankintatoimea kehitetään niin, että erikokoisten yritysten on helpompi päästä hankintoihin mukaan. Nurmijärvi valvoo aktiivisesti alueen elinkeinoelämän etua mm. liikenneratkaisuissa. Kunta on myös sitoutunut kehittämään keskustojaan, mikä tukee palveluliiketoimintaa. Merkittävissä päätöksissä toteutetaan yritysvaikutusten arviointi.

Emme lannistu, emmekä anna periksi. Nurmijärvi on jo nyt hyvä kunta yrittää ja kasvattaa liiketoimintaa. Tavoitteena on kuitenkin tehdä kunnasta vieläkin parempi. Tämä mahdollistaa työllisyyden elpymisen epidemian helpottuessa ja tätä kautta myös kuntatalous vahvistuu.

Jos mielessäsi on jotain, millä todo -listaa voisi vielä täydentää, pistähän viestiä tulemaan!