Kunnanjohtajalta

Hallituksen sote-esitys on lausuntokierroksella, joka päättyy 25.9. Kunnanhallitus käsitteli Nurmijärven lausunnon osaltaan jo maanantaina 14.9. ja valtuusto käsittelee sen kokouksessaan 23.9.

Nurmijärvelle esitetään mallia, jossa Nurmijärvi osana Keusoten kuntayhtymää muodostaisi Keski-Uudenmaan sotemaakunnan. Maakuntaan kuuluisi siis kuusi kuntaa; Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula ja Nurmijärvi.

Nurmijärven näkemykset sote-palveluiden uudistamisesta ovat painoarvoltaan erityisen merkittäviä alueellemme rakennetun kuntayhtymän, Keusoten, ja siihen siirtymisestä syntyneiden kokemusten kautta. Meitä voidaan pitää eräänlaisena pilottialueena uudistukselle. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota myös lakia valmistelleet tahot erilaisissa alueellisissa vuoropuheluissa ja kuntakuulemisissa.

Nurmijärven kanta sote-uudistukseen on jo pitkään ollut se, että paras ratkaisu olisi kuntapohjainen malli, mutta nyt ehdotettu ratkaisu, jossa Uusimaa jakautuisi viideksi eri maakunnaksi, olisi kuitenkin parempi, kuin yhden maakunnan Uusimaa.

Lausunnolla oleva ehdotus on laaja ja pitää sisällään monenlaisia yksityiskohtia. Ehdotuksessa on paljon kohtia, joista kunnalla ei ole huomautettavaa ja jotka ovat hyvin valmisteltuja. Alla listattuna lausunnon kriittisimpiä kärkiä Nurmijärven näkökulmasta:

1. Kunnan ja maakunnan välinen vastuunjako jää epäselväksi.
   Erityisesti esitys psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtämisestä maakuntiin on ristiriidassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja perusopetuslain tavoitteiden ja säädösten kanssa. Tehtävän toteuttamiseksi opiskeluhuollon on välttämätöntä olla hallinnollisesti ja rakenteellisesti osa kunnan opetustoimen järjestelmää ja kunnallisen päätöksenteon hallittavissa. Tämä pystytään parhaiten turvaamaan ratkaisulla, jossa opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit toimivat jatkossakin kunnissa. Tällöin pystytään vastaamaan nopeasti ja tehokkaasti muuttuviin oppilas- ja koulukohtaisiin tilanteisiin, sekä lasten ja nuorten parissa esiintyviin paikallisiin tai valtakunnallisiin ilmiöihin. Opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit muodostavat luonnollisen ja parhaan mahdollisen vastinparin sote-maakunnan koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle kuntien ja sote-maakunnan yhdyspinnassa.
2. Kuntien ja alueiden erilaisuus tulisi huomioida paremmin.
3. Pelastustoimen osalta on syntymässä riski kustannusten kasvuun Keski-Uudenmaan alueella, kun nykyisen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueelle muodostuu ehdotuksen toteutuessa kaksi sote-maakuntaa.
4. ICT-vaikutusten arvioinnista puuttuvat konkreettiset ratkaisuesitykset. Esitetty rahoitus ei riitä ICT-kokonaisuuden aikaansaamiseksi.
5. Kunnille jää merkittäviä riskejä kiinteistöistä, joita sote-maakunta ei 3+1 vuoden jälkeen enää vuokraa. Kunnat kantavat kuitenkin vastuun esim. peruskorjauksista ja muista investoinneista. Voimaanpanolakiin tulisi sisällyttää mahdollisuus sote-maakunnalle ostaa kunnalta tarvitsemansa tilat tai kunnille tulisi taata riittävä rahoitus sote-kiinteistöjen peruskorjauksiin. Nurmijärven kunta on jo nyt varsin voimakkaasti velkaantunut ja kunnassa on huomattavan suuret investointipaineet jäljelle jäävienkin peruspalveluiden toteuttamiseksi.
6. Rahoitusratkaisun vaikutukset kuntien talouteen, omaisuuteen ja sote-palveluihin ovat vielä turhan paljon auki ja taloudelliset riskit ovat ilmeisiä. Kustannussäästövaikutuksia tai vaikutuksia tuottavuuteen tai talouteen ei ole pystytty osoittamaan.
   Uudistuksella on vaikutuksia kunnan kykyyn toteuttaa tarvittavia investointeja ja kykyä selvitä jo tehtyjen investointien takaisinmaksusta.
   Muutoskustannuksista ei ole esitetty riittävän luotettavaa arviota, minkä vuoksi arvioita tulisi tarkentaa yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Tässä tulisi kiinnittää erityistä huomiota kunnille aiheutuviin suoriin ja välillisiin kustannuksiin ja varata niihin täysimääräinen valtion rahoitus.
   Uudistuksen rahoitusratkaisua ei voida vallitsevassa kuntatalouden tilanteessa ja koronaepidemian vaikutukset huomioiden pitää hyväksyttävänä. Kuntaliittokin katsoo, että uudistuksella ei saa olla vaikutusta kunnan talouden tasapainoon.
   Heikentynyt kuntatalous ja koronavirusepidemia vaikuttavat uudistuksen laskelmiin. Koska koronaepidemia vaikuttaa kuntien tuloihin ja menoihin vuosina 2020-2022, uudistuksen pysyväksi osaksi kuntien valtionosuuteen jääviä siirto- ja tasausmekanismeja ei voi perustaa näiden vuosien tietoihin.
   Siten Nurmijärven kunta pitää välttämättömänä, että uudistuksen aikataulua tai lakiluonnoksessa esitettyjä laskentavuosia muutetaan. Toinen vaihtoehto on, että siirto- ja tasausmekanismien laskennassa käytettävistä tiedoista erotetaan luotettavasti koronaepidemian vaikutus sekä tuloihin että menoihin.

Sote-uudistus ei totisesti ole mikään läpihuutojuttu. Se on menneiden vuosien aikana nähty. Tarve uudistukselle kuitenkin on selkeä, eikä se ole myöskään tulevaisuudessa poistumassa. Kyseessä on kuitenkin yhteiskuntamme kannalta yksi tärkeimmistä ja rahaa vievimmistä palvelukokonaisuuksista, joten ennen uudistuksiin ryhtymistä, on arviointeihin otettava niiden vaatima aika ja annettava eri tahojen lausunnoille painoarvoa valmistelutyössä.