Kunnanjohtajalta

30.11.1939 Rajamäen tehtailla oli järjestetty hälyttimien kokeilu klo 12.15. Juuri kokeiluhetkellä tuli viesti, jonka mukaan Lahtea pommitetaan, Helsinkiä on pommitettu. Viestiä ei tahdottu uskoa todeksi, mutta niin se vain oli – talvisota oli alkanut samaisena aamuna klo 6.50.

Rajamäellä sodan alku oli hiljainen. Hälytyksiä oli, mutta ensimmäinen ylilento tapahtui vasta 19.12. jolloin tehtaan hankkimat tykit oli saatu asemiin Patterinmäelle.

Varautuminen oli kuitenkin tarpeen, sillä tehdasyhteisössä periytyneen tiedon mukaan panssarintorjunnassa käytetyt Molotovin coctailit oli korkitettu kapseleilla, joissa luki Rajamäki. Vaikka korkit pian vaihdettiin nimettömiksi, osoite viholliselle oli kuitenkin jo annettu.

Ensimmäinen pommitus Rajamäellä koettiin tapaninpäivänä, ja loppuvuoden aikana havaittiin paljon lentoja. Rajamäen tehokas ilmatorjunta kuitenkin ehkäisi pommituksia. Pommitukset jatkuivat jälleen 12.1. ja kestivät 15.1. asti. Pommit tuhosivat vanhan etikkatehtaan ja vaurioittivat silloista ruokalaa, mutta ilmatorjunnan ansiosta pommitustarkkuus jäi huonoksi ja tehtaan vauriot vähäisiksi. Pommituksia koettiin Rajamäellä talvisodan aikana yhdeksän. Ilmahälytyksiä oli 200. Ilmapatterin ammuskulutus oli 636 laukausta, kun esimerkiksi Karjaalla 512 laukausta ja Virkkalassa 155.

Välirauhan aikana Alko rakennutti betoniset tykkitornit kahdelle Bofors-tykkiryhmälle. Korkeutta torneilla on 15 metriä ja pohjapinta-alaa 175 neliömetriä. Kellarikerroksessa on kaksi ampumatarvikevarastoa, majoitustilat, toimistotila, varastohuone ja lämpökattilahuone. Betoniseinien paksuus on 60 cm.

Jatkosodan aikana Rajamäelle tuli torjuntahälytyksiä keskimäärin joka toinen päivä. Viholliskoneita havaittiin, mutta ne eivät tulleet ampumaetäisyydelle. Rajamäelle kohdistui vain yksi pommitus. Ainoan kerran tykkitorneista päästiin ampumaan 25.7.1941, kun viiden koneen muodostelma käännytettiin ampumalla tykkitorneista 12 kranaattia häirintätulena. Arvio on, että tykkitornit suojasivat jatkosodan vuosina Rajamäkeä pelkällä olemassaolollaan ja koneet lensivät korkealla torneja väistelleen.

Sodan jälkeen tykit lähetettiin armeijan asevarikolle ja ne palvelivat rannikkotykistön linnakkeilla aina 1990-luvulle saakka. Vuonna 1992 tykit saatiin kuitenkin takaisin Rajamäelle. Toinen oli määrätty sijoitettavaksi tehdasmuseoon ja toinen entisöitävään tykkitorniin. Reserviläisten suunnittelema entisöintihanke kuitenkin kariutui ja torniin tarkoitettu tykki siirrettiin 2013 Tuusulan Ilmatorjuntamuseolle.

Talvisodan syttymisen 80-vuotispäivää vietetään Nurmijärven kunnassa erityisin menoin. Rajamäen tykkitorneilla järjestetään maanpuolustusjuhla, jossa juhlistetaan talvisodan aikaisen ilmavalvonnan merkkipaaluja.

Maanpuolustusjuhla alkaa klo 10 seppeleen laskulla Rajamäen kirkolla sankarihautausmaan muistomerkillä, jossa paljastetaan ilmavalvonnan muistolaatta ja puolustusministeri Antti Kaikkonen esittää tervehdyksen. Juhla jatkuu tämän jälkeen Tykkitorninmäellä, jonka ylemmän tykkitornin luona paljastetaan ilmatorjunnan muistolaatta.

Laattojen paljastusten jälkeen Altian tehdasalueella on puheita, reserviläiskuoron laulua, kenttälounas sekä julkaistaan Heikki Simolan laatima historiikki, josta on tarkemmin luettavissa ilmatorjunnasta ja elämästä Rajamäellä sota-aikana.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sen järjestää yhteistyössä Altia Oyj, maanpuolustusjärjestöt, seurakunta ja Nurmijärven kunta.