Näin Nurmijärvi rakentuu

Nurmijärven Vedellä on jätevesiviemäriverkostoa reilu 300 kilometriä, kun kiinteistöjen tonttiviemäreitä ei lasketa mukaan. Vanhimmat käytössä olevat viemärit ovat 1960-luvulta. Viemäreiden huono kunto voi aiheuttaa tukoksia viemäriputkessa, josta voi syntyä haittaa sekä ympäristölle että kiinteistöille. Tämän takia Nurmijärven Vesi tutkii vuosittain 20–25 viemärikilometriä, jotta vahingoilta vältyttäisiin.

Kuvauskohteen valitseminen

”Kuvauskohteiden valinnassa, joita meillä tekee minun lisäkseni Sini, on erilaisia kriteerejä. Kohteita kuvataan vesihuoltosaneerauksia suunniteltaessa tai kun ei ole täyttä varmuutta, miten vanhat linjat kulkevat maan alla. Lisäksi aina, kun viemäriverkostossa on havaittu tukos, kohde kuvataan tukoksen poistamisen jälkeen” kertoo verkostoinsinööri Mari Saartoala Nurmijärven Vedeltä.

”Kohteita kuvataan myös ennaltaehkäisevästi säännöllisin väliajoin. Valinnassa painotetaan vanhimpia putkia sekä materiaalin puolesta vikaherkkiä ja pohjavesialueilla olevia kohteita.” lisää projekti-insinööri Sini Sivo.

Kuvaukset tilataan sopimustoimittajalta kohdekarttoja lähettämällä. Tällä hetkellä sopimustoimittajana on Delete Finland Oy. Delete on valinnut Nurmijärven Veden toiveesta pääsääntöiseksi kuvaajaksi Henry Mörtin, jolla on pitkä kokemus vesihuollon kunnossapidosta. Yhteistyö toimii näin molemmin puolin mutkitta.

Kauko-ohjattava kameravaunu viemäreiden kuvaajana

Viemäreiden kuntoa voidaan tarkkailla monella eri tapaa, joista yleisin on kameravaunulla tehtävä TV-kuvaus. TV-kuvausten lisäksi tehdään esimerkiksi vuotovesitutkimuksia, mutta niistä ei saada selville koko putken rakenteellista kuntoa.

Kameravaunulla tehtävässä kuvauksessa viemäri painehuuhdellaan imupaineautolla käyttäen erilaisia ja -kokoisia suuttimia parhaan puhdistustuloksen saavuttamiseksi. Näin putken rakenne saadaan mahdollisimman hyvin näkyviin kuvausta varten sekä viemäristä poistuu kaikki sinne kuulumaton irtokertymä.

Viemärin puhdistamisen jälkeen viemärit kuvataan sisäpuolelta. Jätevesikaivosta lasketaan viemäriin kauko-ohjattava kameravaunu, jota kuvaaja ohjaa kuvausautosta käsin. Kameravaunussa on tehokkaat valot, kääntyvä ja säädettävä kamera sekä erittäin tehokas zoom-toiminto vikakohtien tarkempaa katselua varten.

Kamerasta välittyy kuva näytölle kuvausautoon, jossa kuvaaja tekee samanaikaisesti raporttia löydetyistä havainnoista ja vioista.

Kuvauksien läpikäynti

Kun koko alue on kuvattu, niin kuvaaja käy kuvatunmateriaalin läpi ja laatii lopullisen kuvausraportin sekä toimittaa sitten raportin videoineen Marin ja Sinin työpöydälle jatkotoimenpiteitä varten.

Tiedot viedään verkkotietojärjestelmään, jossa vikatiedot linkittyvät kuvattujen putkien kunnossapitotietoihin.

”Meillä saneerauskohteiden valinta perustuu kuntoindeksilaskentaan, jonka oleellisena osana ovat viemäreiden kuvauksissa löytyneet viat ja niiden pisteytys” Mari kertoo.

”Kuvauksia läpi käytäessä täydentyy myös verkkotietoaineisto materiaalin, tonttiliittymien ja putken tarkemman sijainnin osalta. Nämä tiedot ovat meille myös todella tärkeitä”, toteaa Sini.

Pieni vai suuri saneeraus?

Kuvausmateriaalin läpikäynnin jälkeen arvioidaan ja tehdään suunnitelma putkien saneeraus- ja korjaustarpeesta. Yksittäiset pienet korjaukset laitetaan Nurmijärven Veden kunnossapitoyksikölle työlistalle.

Laajemmissa saneeraustarpeissa ne lisätään erilaisille saneeraussuunnittelulistoille. Tässäkin työtehtävässä apuna käytetään kuntoindeksilaskentaa. Vuositasolla Nurmijärven Vesi saneeraa noin 2–3 viemärikilometriä.

Bloggaajina

Mari Saartoala, verkostoinsinööri, Nurmijärven Vesi

Sini Sivo, projekti-insinööri, Nurmijärven Vesi