Näin Nurmijärvi rakentuu

Sana laho voi tuoda mieleen ikävän mielikuvan. Lahoavat kasvinosat on perinteisesti totuttu hoitamaan nopeasti pois silmistä ja pois mielestä. Siisteyden nimissä tullaan kuitenkin hävittäneeksi monia elinympäristöjä sekä luonnon monimuotoisuutta.

Laho ylläpitää hyvin monia lajeja, joita ei siisteiksi viimeistellyissä puistoissa ja puutarhoissa näe. Osa laholla elävistä lajeista viihtyy maahan kaatuneilla rungoilla, osa hyötyy pystyssä olevista lahopuista. Esim. uhanalaista hömötiaista ei voi auttaa linnunpöntöillä, koska se ei niihin pesi, vaan se tarvitsee lahopuuta, johon se itse kaivertaa pesäkolonsa. Lahopuu eri muodoissaan tarjoaa runsaasti lisääntymispaikkoja sekä suojaa ja ravintoa myös esimerkiksi pölyttäjähyönteisille, kuten mesipistiäisille ja kovakuoriaisille ja niiden kehittyville toukille.

Kirkonkylään perustettiin Jousimäen leikkipuiston saneerauksen yhteydessä kunnan viheralueiden ensimmäinen lahopuutarha. Lahopuutarhan perustaminen on edullista, se ei vaadi minkäänlaista hoitoa ja sen voi toteuttaa monilla eri tavoilla.

Jousimäen leikkipuistoon sekä lahopuutarhaan tuotiin Rajamäen alakoulun pihalta kaadettuja järeitä mäntyjä maapuiksi. Niillä voi istuskella ja kiipeillä niihin jätettyjen oksien varassa. Kiipeilyoksia lyhennettiin ja niiden päät pyöristettiin turvallisemmiksi.

Lahopuun lisääminen puistoon on tasapainottelua turvallisuuden, viihtyvyyden ja luonnon monimuotoisuuden välillä. Lahopuutarha ei tarkoita hoitamattomien ryteikköjen suosimista, vaan lahopuutarha rakennetaan harkiten ja hallittu hoitamattomuus voi olla osa sitä.

Jousimäen lahopuutarhaan rakennettiin risuaita alueelta raivatuista pensaista ja puista. Myös lahopuuaita tarjoaa ravintoa ja pesäpaikkoja eri hyönteisille sekä linnuille kuten punarinnalle. Lahopuuaitaa voi täyttää lisää sen painuessa ajan saatossa.

Eniten lahopuutarhoista on hyötyä ja parhaiten ne palvelevat eliöstön monimuotoisuutta, jos niitä on useampia. Näin lahopuulla viihtyjät lajit voivat runsastua ja siirtyä lahopuutarhasta toiseen.

Kuntalaisetkin voivat ottaa osaa lahopuutarhaketjun rakentamiseen. Jos pihalta täytyy kaataa puita, voi kannot jättää mahdollisuuksien mukaan pystyyn pari-kolmemetrisiksi ja käyttää niitä esimerkiksi köynnösten tukena. Runkoja voi myös jättää maahan mataliksi penkeiksi tai tilanjakajiksi ja antaa niiden pikkuhiljaa lahota omia aikojaan.

Lisätietoa ja vinkkejä lahopuutarhan perustamisesta: https://www.sll.fi/app/uploads/2019/07/sll-lahopuutarhaopas.pdf

Bloggaajana

Tanja Harju-Koskinen

viher- ja liikunta-alueiden erityisasiantuntija