Kunnanjohtajalta
Kunnanjohtajan blogi 2.2.2024 – Nurmijärvelle valmistui vuonna 2023 huimat 518 asuntoa
Nurmijärvibarometri on tehnyt paluun ja kertoo näin vuoden aluksi viime vuoden väestökehityksestä.
Näyttää siltä, että viime vuonna Nurmijärvellä on kasvanut erityisesti kolme-neljäkymppisten ikäluokka. Osittain tästä on myös seurannut se positiivinen asia, että meillä on ollut Helsingin seudun suurin syntyneiden määrä. Luvussa on noustu viime vuonna historialliselle tasolle. Edellisen kerran yli neljäsataa lasta syntyi koronavuonna 2021 ja sitä aiemmin 2010-luvun puolivälissä. Syntyvyyden huippuvuodet ovat Nurmijärvellä ajoittuneet 2000-luvun alkuun, jolloin keskimääräisenä vuotena syntyi reilusti yli viisisataa lasta.
Helsingin seudun kehyskunnista vain puolessa vietetään enemmän ristiäisiä kuin hautajaisia. Nurmijärvi on tässä porukassa omaa luokkaansa myös Nurmijärveä vilkkaammin kasvavien kuntien joukossa. Esimerkiksi Järvenpäässä väestönkasvu on Nurmijärveä suurempaa, mutta luonnollinen väestönkasvu on lähes puolet pienempää, kuin Nurmijärvellä.
Nurmijärven väkiluku kasvoi kaikkiaan 322 uuden asukkaan verran. Tämä tarkoittaa prosentteina 0,7%. Kasvusta 16 % muodostui muuttoliikkeen vaikutuksesta, 35 % selittyy luonnollisella väestönkasvulla ja 49 % maahanmuutolla.
Valmistuvien asuntojen lukumäärän perusteella odotimme, että väestönkasvu olisi kirinyt korkeammalle tasolle vielä loppuvuodesta. Vuoden 2023 aikana valmistui jopa 518 asuntoa. Yli 500 asunnon määrän pitäisi laskennallisesti yltää 1,5% väestönkasvuun, joten jäimme alle puoleen tästä.
Viive selittyy mm. asuntokohteiden kasvaneilla myynti- ja vuokrausajoilla asunnot täyttyvät todennäköisesti kuluvan vuoden aikana.
Nurmijärvibarometri ilmestyy jälleen jatkossa säännöllisesti ja kytkemme analysoinnin tilinpäätöksen, osavuosikatsauksen ja talousarvion yhteyteen. Yritämme avata entistä monipuolisemmin numeroiden taustoja ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Uskomme, että barometri antaa hyödyllistä tietoa asukkaillemme, sidosryhmillemme ja päättäjille. Tiedon monipuolinen hyödyntäminen ja tietoon perustuvat päätökset ovat kaikkien etu.
Miltä vaikuttaa? Onko barometrin tieto helposti hahmotettavissa ja hyödyllistä?
Mitä muuta ajatuksia herää tiedolla johtamisesta?
Outi
Kirjoittaja on Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä