Kunnanjohtajalta

Nurmijärvi on kunta, jossa yllättävän monella asukkaalla on vahvat ja pitkät juuret. Ylivoimainen enemmistö kuntalaisistamme tulee kuitenkin muualta ja on otollista maastoa vastaanottamaan juuripistokkaita nurmijärveläisyydestä ja kuulemaan tarinaamme, mutta ennen kaikkea kirjoittamaan seuraavaa lukua siihen.

Lokakuussa 2021 Klaukkalan Isoniitun alueelta löytyi kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä ja kivikautinen liistekatiska. Saviastioiden ja nuotiopaikoilta löytyneiden luunäytteiden iäksi on arvioitu 6000 vuotta, mikä vahvistaa sen, että alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla.

Keskiajalla Nurmijärvi oli erämaa-aluetta vailla vakinaista asutusta, mutta alueen läpi kulki paljon kauppamatkaajia. Asuttaminen alueelle alkoi 1300-luvun lopulla pohjoisesta ja rannikolta, mutta vasta 1400-luvun puolivälissä asutusta oli niin paljon, että voitiin puhua kylistä. Asutuskauden loppupuolella 1540 Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä 115 taloa. Asukkaita oli arvioiden mukaan vajaa tuhat.

1558 perustettiin Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta, joka itsenäistyi vuonna 1605. Hallinnollisesti Nurmijärvi oli jakaantunut kolmen pitäjän kesken: Helsingin pitäjän, Lopen ja Vihdin, jotka kaikki keräsivät alueeltamme veroa.

Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin 1775. Asukkaita Nurmijärvellä oli tuolloin 1471. Nurmijärven kehitykseen ovat omana aikoinaan vaikuttaneet kolme kartanoamme (Numlahti, Kytäjä ja Raala), sahatoiminta ja puutavaran myynti, Nurmijärven rosvot, Helsingin nimittäminen pääkaupungiksi ja sen ympärille laajeneva teollisuus, palvelut, koulutus ja hallinto.

Nurmijärven oma teollinen historia alkoi 1800-luvun lopussa Rajamäen hiivatehtaan ja Hyvinkään villatehtaan myötä. Myös Koposen lääketehdas on ollut alueella merkittävä toimija. Rajamäen tehtaat vaikuttivat alueella ruukkiyhteisön tavoin sekä palveluiden, että harrastustoiminnan kehittymiseen, mutta myös arkkitehtuuriin ja infrastruktuuriin.

Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen 1917 ja lisäksi Nurmijärvi on luovuttanut alueita myös Tuusulalle. 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama oli Rajamäki, jonka jälkeen Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat kasvaa Helsinkiin suuntautuvan työssäkäynnin seurauksena.

Nurmijärvi täyttää hallintopitäjänä 250 vuotta vuonna 2025. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan kunnan neljäs historiateos, joka käy läpi kunnan historiallisia vaiheita 1960-luvulta nykypäivään. Teoksen kirjoittavat dosentti Ossi Viita ja FM Jouni Lavikainen. Historiikin tavoitteena on kirjoittaa muistiin sodanjälkeisten vuosien ja sukupolvien tarina ja lisätä ymmärrystä siitä miksi Nurmijärvi on sellainen, kuin olemme. Parhaillaan on menossa vaihe, jolloin kerätään tietoa ja kuvia vuosien varrelta. Jos koet, että sinulla olisi jotain annettavaa työlle, voit olla yhteyksissä historiatoimikunnan sihteeri, museonjohtaja Leena Koskelaan tai allekirjoittaneeseen.

Historia on syytä tuntea ja uskon, että voimme yhteisönä saada juuristamme paljon voimaa ja viisautta. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin se, että meillä on katse eteenpäin ja kirjoitamme yhdessä seuraavaa lukua tulevia historiankirjoja varten. Kunnan rooli kehityksessä on tärkeä. Ja se on lopulta meistä kaikista kuntalaisista kiinni. Ollaan aktiivisia ja jokainen osaltamme tekemässä Nurmijärvelle hienoa tarinaa tulevaisuuteen. Eikös vaan?

Outi