Kunnanjohtajalta

Lööpit ovat tällä viikolla kirkuneet, että Nurmijärvi pitäisi unohtaa tai että Nurmijärvi-ilmiö voidaan hyvästellä. Hämmästyttävää uutisointia, kun Nurmijärvi on Suomen 309:n kunnan joukosta 14. elinvoimaisin.

Kirkuvat lööpithän itseasiassa ovat vain todiste Nurmijärven ja ilmiön kiinnostavuudesta. Etenkin kun vaikuttaa siltä, että klikkijournalismi ratsastaa Nurmijärvellä viitsimättä edes perehtyä siihen, mitä Nurmijärvi-ilmiö tosiasiassa edes tarkoittaa.

Mistä uutisoinnissa siis on kyse? Tuore Alueiden tutkimus 2023 listaa Suomen kunnat järjestykseen elinvoimaisuuden perusteella. Tutkimuksen toteuttanut konsultointiyritys WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21:llä indikaattorilla. Elinvoimaindeksi koostuu tulevaisuusvalmiuden rakentamisen tekijöistä, jotka on jaettu kolmeen pääteemaan: inhimillinen pääoma (väestö, osaaminen, haavoittuvuus), tuottavuuden ja talouden tekijät (työpaikat, työvoima, ansiotaso, yritykset ja kuntatalous), sekä vihreä siirtymä (kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, investoinnit, vastuullinen resurssien käyttö ja kuluttaminen).

Elinvoimaisuudella tarkasteltuna Suomen elinvoimaisin kunta on Pirkkala, Tampereen kehyskunta. Tämän jälkeen tulevat Espoo, Helsinki, Tuusula ja Lieto. Kahdenkymmenen elinvoimaisimman kunnan kärjessä on 16 kehyskuntaa. Nurmijärven kunta sijoittuu jaetulle 14. sijalle Kangasalan, Naantalin, Nokian ja Ylöjärven kanssa. Ei siis 17., kuten Helsingin Sanomat virheellisesti uutisoi.

Nurmijärven sijoitus (14.) on kaikesta uutisoinnista huolimatta erinomainen. Mutta koska sijoituksemme on viimevuodesta hieman laskenut, on syytä tarkastella mitä muutokset meille kertovat.

Tutkimuksen indikaattoreita on muutettu siten, että syntyvyys on korvattu nettosyntyvyydellä, mikä tarkoittaa syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Toimialadiversiteetin pisteytystä on muutettu. Kuntatalouden osalta uusina mittareina on otettu mukaan toimintakate ja nettovelka asukasta kohden. Lisänä on myös uusi mittari vihreät investoinnit. Nämä kaikki muutokset horjuttavat tasapainoa meidän osaltamme heikompaan suuntaan.

Nurmijärven vahvuuksiahan ovat mm. työllisyysaste, ulkomailla syntyneiden työllisyysaste, tulotaso, alle 55-vuotiaiden osuus, syntyvyys, väkiluku ja koulutus. Heikkouksiamme ovat mm. velkaisuus, toimintakate, työpaikkaomavaraisuus, kiertotalouden työpaikat ja yritysten määrän nettomuutos.

Tutkimuksen mukaan alueen maine muodostuu omakohtaisesti koetusta, muiden ihmisten kertomasta, kunnan omista toimista ja viestinnästä, julkaistuista aluetta koskevista tutkimustuloksista sekä median alueesta välittämästä tiedosta ja sen sävystä. Alueen maine voi olla mielipide ja mielikuva, mutta elinvoima ja tulevaisuusvalmius ovat konkreettisesti mitattavia asioita, joihin vaikuttavat myös ympäristö ja ihmisten hyvinvointi.

Tulevaisuusvalmius puolestaan on termi, joka sisältää monia muuttujia ja pitkän aikavälin vakaan kehityksen varmistamisen lisäksi siinä on keskeistä yllättäviin riskeihin ja ääritapahtumiin varautuminen. Tulevaisuusvalmius sisältää paitsi alueen talouden kantokyvyn ja rohkeuden omiin investointeihin, myös kyvyn rakentaa paikkoja ulkoisille investoinneille. Näihin olemme Nurmijärvellä panostaneet viime vuosina.

Tutkimuksessa todetaan myös, että elämme edelleen murrosaikaa johtuen maailmanlaajuisista kriiseistä. Lähivuosina tarvitaan teknologista kyvykkyyttä, ratkaisuihin kykenevää politiikkaa, riittävää yksituumaisuutta ja alueiden vahvoja tulevaisuusvisioita ja toimeenpanokykyä.

Nurmijärvi panostaa nyt kestävään kasvuun ja paremman arjen palveluihin. Elinvoimaisuus on meille tärkeä indikaattori nyt ja tulevaisuudessa, eikä se tule itsestään ilman toimenpiteitä. Näyttää kuitenkin siltä, että olemme tehneet monia asioita oikein ja meillä on vahva poliittinen tahto tehdä entistäkin kestävämpää kasvua.

Toisin kuin lööpit antavat ymmärtää – WSP:n tutkimus osoittaa, että Nurmijärvi-ilmiö kukoistaa ja Nurmijärvi on kiinnostava ja elinvoimainen.

Outi