Kunnanjohtajalta
Kunnanjohtajan blogi 10.11.2023 – Keskiviikkona päätetään Nurmijärven talouden tulevaisuudesta
Nurmijärvellä päättäjien tilannekuva kunnan taloudellisesta tilanteesta on ollut ihailtavan realistinen – ja jo pidemmän aikaa on ollut yhteinen tahtotila löytää ratkaisuja.
Kunnan talous on ollut kroonisesti velkaantunut ja verorahoitus ei ole riittänyt kattamaan kasvavia palvelutoiminnan kuluja ja investointeja. Olemme toteuttaneet Nurmijärven kestävän kasvun ohjelmaa (NUUKA) ja poliittiset ryhmät ovat yhdessä löytäneet sovun NUUKA-ohjelman päivityksestä. Valtuuston linjapäätöksen mukaisesti kustannussäästöjä on saatu kasaan 9 miljoonan euron edestä.
Maailmantalouden muutokset, inflaatio, palkkakustannusten nousu ja lisääntyneet investointipaineet ovat aiheuttaneet sen, että tilanne on entisestään vaikeutunut.
Hyvinvointialuemuutoksen jälkeen kuntien rahoitus on jäänyt vinoon mm. ikä- ja sairastavuustekijöiden vuoksi. Rahoitusjärjestelmä kohtelee epäoikeudenmukaisesti kasvukuntia, kuten Nurmijärvi, jossa lapsimäärä ja syntyvyys ovat korkealla tasolla. Valtio velvoittaa kuntia hyvin yksityiskohtaisin määräyksin mm. varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisestä. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on myös kevennetty ja kompensaatio kunnille on toteutettu yhteisöveron kautta, mikä ei kohtele reilusti Nurmijärven kaltaisia kuntia, joissa yhteisöverotuotot ovat alhaiset suhteessa väestömäärään. Valtion rahoitus palveluiden tuottamiseen ei siis, useistakin syistä johtuen, ole riittävällä tasolla, joten kunta käytännössä hoitaa omalla kustannuksellaan valtion velvoitteita.
Valtio keventää palkansaajien verotusta vuonna 2024 yhteensä 0,6-1,3 prosenttiyksikköä siten, että pienipalkkaisten verotus kevenee noin 1 prosenttiyksiköllä ja keskituloisten 0,7 prosenttiyksiköllä. Yli 14 000 euroa kuussa ansaitsevien verotus kevenee solidaarisuusveron uudistuksen vuoksi 1,3 prosenttiyksiköllä. Hallitusohjelman mukaisista 500 miljoonan euron veronkevennyksistä ollaan toteuttamassa ensi vuonna kuitenkin vasta 100 miljoonaa euroa, joten lisäkevennyksiä on luvassa.
Kunnan verotuloista leikattiin hyvinvointialuemuutoksen yhteydessä 12,64 prosenttiyksikköä. Nurmijärvellä tämä tarkoitti sitä, että tuloja leikattiin enemmän kuin mitä menoja siirtyi hyvinvointialueille. Nurmijärven veroprosentti on muutoksen jälkeen 7,11. Tämä on vertailukuntiin nähden keskimääräisellä tai alemmalla tasolla. Kunnanhallitus on päättänyt esittää valtuustolle 0,39 prosenttiyksikön korotusta siten, että kunnallisveroprosentti olisi jatkossa 7,5.
Talouden ratkaisut eivät ole helppoja ja ennustan, että valtuuston kokouksessa tullaan käymään tiukkaa keskustelua sekä sopeutuksista ja rahoituksesta.
Ennakkoon keskustelua ovat jo herättäneet veroprosentin nosto, alkuluokkatoiminnan lopettaminen, varhaiskasvatuksen vaateraha, koulukuljetukset, investoinnit ja uimahallikuljetukset.
Uskon siihen, että päätöksentekijöiltä löytyy malttia ja kokonaisharkintakykyä tehdä vaikeitakin päätöksiä. Taloutta ei tule tarkastella likilasein, vaan ennakoiden ja valmistautuen.
Outi
Kirjoittaja on Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä