Kunnanjohtajalta

Vaikka marraskuu omalaatuisella tavalla sykähdyttääkin suomalaista sielua, tänä vuonna sen tuoma melankolia ja pimeys ovat tuntuneet monin tavoin ylivoimaisilta. Suurin osa pimeän piristyksistä on peruttu – ei joulun avajaisia tai myyjäisiä, ei ystävien tapaamisia, ei pikkujouluja, ei reissuja etelän lämpöön, ei välttämättä edes sukulaisten luo. Vuosi 2020 jää historiaan monesta synkästä syystä – mutta Nurmijärvellä nyt myös yhdestä ikimuistoisesta huippuhetkestä, kun vuosikymmeniä odottamamme Klaukkalan Kehätie vihdoin avattiin.

Ensimmäinen yleissuunnitelma Klaukkalan Kehätiestä on laadittu jo 1986, mikä tarkoittaa, että ensimmäiset ideat ovat varmasti syntyneet jo vuosia aikaisemmin. Tarve on ollut nähtävissä jo 40 vuotta sitten, eikä se ole siitä ainakaan vuosien kuluessa vähentynyt. Ja jos tietä ei olisi nyt saatu, Klaukkalan kasvu ja kaavoitus olisi jouduttu pysäyttämään, koska Klaukkalan läpi kulkeva tie oli niin raskaasti kuormittunut.

Miksi matka ajatuksesta tieksi on sitten kestänyt ja ollut niin kivinen?

Linjausta on jouduttu tarkistamaan useaan kertaan. Välillä työstettiin Klaukkalan tien nelikaistaistamista, mutta sen ei arveltu olevan ratkaisu ruuhkiin, vaan siinä rinnalla tehtiin jatkuvasti myös työtä kehätien eteen. Metsäkylän linjaus aiheutti paljon kritiikkiä ja vastustusta. Linjausta jouduttiin tarkistamaan myös liito-oravien ja pohjan pehmeyden vuoksi.

Vuonna 2004 näyttää jo siltä, että voitamme jättipotin, kun kehätie saa rahaa vuosille 2005-2007 ns. teemahankkeiden korissa. Mutta silloin alueelta löytyy liito-oravien puu ja kun ylitarkastaja menee tarkastamaan tilannetta maastoon, kurre ikään kuin kurillaan kurkkaa puusta.

Liito-oravan elinalue maksaa Nurmijärvelle miljoona euroa. Linjausta siirretään ja kunnan karvalakkilähetystö ajeluttaa ministeriä Nurmijärvellä. Homma tuntuu etenevän, kunnes 2007 tiepiiri vetää yhtäkkiä käsijarrun pohjaan.

Aleksis Kiven päivänä 10.10.2007 – Nurmijärven tärkeimpänä juhlapäivänä HS kirjoittaa: Ohitustien hinta kolminkertaistui. ”Pohja on erittäin pehmeää, ja tie kulkisi paineellisen pohjavesialueen päältä”.

Uuden linjauksen etsiminen vie aikaa ja vasta 26.6.2009 Kehätien uutta linjausta esitellään Mäntysalon koululla. 2010 hanke nousee Uudenmaan liikennehankkeiden listalla sijalle 7 ja hintalappu näyttää 35miljoonaa euroa. 2015 Klaukkalan kehätie on edelleen sijalla 7.

2016 keväällä karvalakit lyödään jälleen päähän ja lähetystö suuntaa ministerin puheille. Aika on vihdoin otollinen, kun etsitään hankkeita, jotka parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, tukevat kaupunkiseutujen kasvua, parantavat työmatkaliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Kaikki kriteerit täsmäävät!

Rakennustyön alkupamausta juhlittiin vihdoin helmikuussa 2019 ja valmista piti olla syksyllä 2021.

Ja miten sitten kävikään? Tarina sai onnellistakin onnellisemman lopun. Etanasta tuli gebardi, insinöörit ja tietyön taitajat pistivät kaikkensa peliin ja näyttivät, miten homma pitää tehdä. Tähdetkin taisivat olla juuri oikealla tavalla ristissä, sillä hanke valmistui vuoden etuajassa ja 42 miljoonan euron lasku kutistui 33,2 miljoonaan euroon.

Vaikka korona ei mahdollistanut kokoontumisia, nauhan leikkaamisia tai muita kansanjuhlia, emme ole antaneet sen pilata sitä, että ottaisimme ilon irti avajaisviikosta. Paikallinen tuottajataikurimme Janne Raudaskoski on ideoinut avajaiset, jotka jokainen voi toteuttaa haluamallaan tavalla – esimerkiksi käymällä koeajolla, nautiskelemalla upeasta yhteys -valoteoksesta ja taivasvaloista ja kuuntelemalla autoradiosta Kehäradiota ja tarinoita tiestä ja tunnelmista. Tai heittäytymällä tunnelmaan virtuaalisesti katsomalla Yhteys teosta videolta, kokemalla matkantekoa videolla, kuuntelemalla Kehäradiota netistä ja katsomalla avajaishaastattelun Maikkarin nettiuutista.

Avajaisviikko alkoi torstaina 26.11, jolloin 300 metriä louhittua kalliota puhkesi loistamaan upeissa väreissä. Joka päivä kallio valaistaan värillä, joka symboloi Nurmijärveä. Värit ovat peräisin Nurmijärven ilmiö-logosta. Teoksen nimi on yhteys ja siihen kuuluu kalliossa hohtavien värien lisäksi taivasvalot, jotka on sijoitettu tien molempiin päihin ja joiden valonsäteet kohtaavat jossain tien keskivaiheilla.

Torstain väri oli punainen, joka kuvaa yhteisöllisyyttä ja ihmisiä.

Perjantai ei ollut Nurmijärvellä Black Friday, vaan keltaisen oranssi, joka kuvaa yrittäjyyttä ja liikennettä – ja kannustaa siten ostoksille hyvien yhteyksien varrella sijaitsevalle Nurmijärvelle.
Lauantain väri on lila, joka kuvastaa asumista, sen monipuolisia mahdollisuuksia ja huokeita tonttihintoja.

Sunnuntaina kallioissa hokaa vaalean sininen, joka kertoo siitä, että Nurmijärvi ikääntyy hitaammin kuin useimmat kunnat. Meillä on paljon lapsia, nuoria ja lapsiperheitä ja sen myötä myös monenlaista aktiivisuutta.

Maanantain teema on sammaleen vihreä ja luonto, jota ”Ylpeästi Landessa” kunnassa riittää ihasteltavaksi.

Tiistaina Aleksis-Kivi-pääkaupungin uusin portti hehkuu sinisenä, joka symboloi kulttuuria ja tapahtumia. Eipä kannata kulttuurin ystävien huristella ohi Monikosta, Taaborinvuoresta, Kino Juhasta tai monista museoistamme.

Keskiviikkona tumman vihreä valo viestii Nurmijärven lukuisista liikunta ja harrastusmahdollisuuksista. Meiltä ei taida puuttua paljon muuta, kuin hyppyrimäki – ja siihenkin on jo piirustukset olemassa.

Viimeinen teoksen päivistä palaa punaiseen ja yhteisöllisyyteen.

Tule sinäkin kokemaan Klaukkalan kehätie ja nauttimaan koronaturvallisesta juhlaviikosta!