Näin Nurmijärvi rakentuu

Jouluruokaperinteiden rinnalle on hiipinyt pikkuhiljaa uusia tuulia, kuten kasvispainotteisemmat ruuat. Ruokaisien salaattien tekemiseen ei uunia tarvita. Myös kalaruoat ovat kevyempiä, ystävällisempiä ilmastolle ja sydämelle kuin kinkku.

Monet kuitenkin menevät perinteiden mukaan, valmistavat ja paistavat itse laatikot sekä tortut ja piparit, aivan joulun alla. Kinkku paistetaan yleensä aaton vastaisena yönä. Entäpä tänä vuonna? Sähkön hinta leijuu pilvissä, ja sähköpulaakin voi ilmetä, jos lähes jokaisessa torpassa uunit paahtavat päällä jouluherkkuja paistaen.

Kinkun paistaa noin kahdella eurolla

Niinpä päätin tänä vuonna säästää sähköä jouluvalmisteluissani. Mutta miten sen tekisin? Otin selvää perinteisten herkkujen valmistamiseen kuluvasta energiasta, ja tein laskelmia sen mukaan, että 1 kWh maksaa keskimäärin 30 senttiä.

Kinkun paistaminen kestää useita tunteja matalammassa lämpötilassa, joten kustannus on kahden euron luokkaa. Jos tonttuja olisi tulossa juhlapöytään vähän, valitsisin kompaktin juhlakinkun, jota ei tarvitse kypsentää tuntikausia. Tällä kertaa kuitenkin paistan vähän isomman kinkun yöllä, ja ainakin sen pari yötä ennen aattoa välttääkseni kulutushuippuja. Muuten, naapurinkin kinkku mahtuisi uuniin samalla kertaa. Siinäpä erilainen ja persoonallinen joululahja.

Laatikkoruuan paistaminen kuluttaa 1,5 kilowattituntia eli maksaa sähkön nykyhinnalla noin 45 senttiä. Jos liesi on käytössä tunnin pari, niin sen käyttö maksaa noin 30 senttiä.

Sähkön säästö uunin käytössä

Jouluvalmisteluissa on tarjolla hyviä oikoteitä, joilla voin säästää energiaa. Ehkä ostan laatikot valmiina kaupasta, ja tuunaan niitä voilla ja kermalla. Niin ja rosollin, tortut ja piparitkin voisin ostaa valmiina.

Jos kuitenkin teen ruuat itse, niin aloitan uunikypsennyksen kuumimman lämpötilan vaativista ruuista. Paistan jouluruuat ja leivonnaiset kerralla, sillä uunin lämmittäminen kuluttaa enemmän energiaa kuin sen lämpimänä pitäminen. Uunin kiertoilmatoiminto on ylä- ja alalämpöuunia energiatehokkaampi. Sillä voi paistaa usean pellillisen kerralla (upeaa, myös aikaa säästyy!), sitä ei tarvitse esilämmittää, ja paistolämmöksi riittää 25 astetta matalampi lämpötila. Ja lopuksi hyödynnetään tietenkin uunin jälkilämpö.

Hikihän tällaisessa huhkimisessa tulee…ja keittiön patterin termostaatti ei toimi, joten suljen patteriventtiilin, kun uuni on päällä. Uudenvuoden lupaus: Hankin toimivat termostaatit koko kotiin.

Sähkön säästö muilla kodinkoneilla

Keitän potut ja rosollijuurekset sopivan kokoisessa kattilassa, ja kattilalle sopivan kokoisella keittolevyllä. Tuolla jälkimmäisellä ei taitaisi induktiolieden kanssa olla merkitystä. Kuten yleensä, käytän kantta ja mahdollisimman pientä vesimäärää energian säästämiseksi. Pieniksi pilkotut juurekset kypsyisivät nopeammin.

Nopeimmin valmistuvissa ruuissa ja valmiiden ruokien lämmittämisessä hyödynnän mikroaaltouunia, joka on energiatehokkaampi kuin uuni. Fortumin verkkosivuilta löytyy lisätietoa keittiön kodinkoneiden sähkönkulutuksesta.

Taidanpa panostaa tänä vuonna erityisesti kala-, juusto- ja salaattivalikoimaan, jotta keittäminen ja paistaminen vähenee minun keittiössäni. Niin, ja suurinta tuhlausta olisi kuitenkin hävikki! Lasken siis annoskoot, ja hyödynnän kaikki tähteet.

Helpoiten pääsen…

Entäpä kaikenlainen vaivansäästö jouluruoan suhteen. Hmm, mitkäs ravintoloista olivatkaan auki tänä jouluna?

Rentouttavaa joulua kaikille!

Bloggaajana

Mari Mäkelä, ympäristöasiantuntija

Nurmijärven kunta

VINKKI: Nurmijärven Sähkön asiakkaana voit seurata sähkönkulutustasi, jopa tuntikohtaisesti:

https://venla.energiaraportit.fi/#!dashboard-view .