Kunnanjohtajalta

On jälleen se hetki vuodesta, jolloin pysähdytään kunnioittamaan itsenäisyyttämme, otetaan hattu päästä ja vedetään lippu salkoon.

Siniristilippumme liehuessa on luontevaa hiljentyä kunnioittamaan ja kiittämään heitä, jotka ovat itsenäisyytemme puolesta taistelleet, maatamme sen eri vaiheissa rakentaneet ja vaurastuttaneet. Kiitos uhrauksistanne, työstänne sekä sisustanne ja sitkeydestänne! Meillä jälkipolvilla on siitä paljon opittavaa.

Erityisesti katse kääntyy veteraaniemme suuntaan. Nurmijärvellä rintamaveteraaneja on tällä hetkellä 28 henkilöä. Keski-ikä on 93 vuotta ja heistä yli puolet asuu edelleen omassa kodissaan.

Vuoden 2018 aikana jokaisen nurmijärveläisen rintamaveteraanin luo on tehty kotikäynti toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimiseksi palveluohjauksen ja fysioterapeutin yhteiskäyntinä. Käynnin ja esiin tulleiden tarpeiden pohjalta on kullekin suunniteltu yksilöllinen palvelukokonaisuus. Palveluina annetaan monenlaista kuntoutusta, sekä kotona asumista tukevia palveluita, kuten siivousta, ateriapalveluita, kuljetusta, ulkoiluapua. Veteraaneista huolehtiminen on kunnia-asiamme ja siihen on varattu tarpeen mukainen määrä resursseja.

Vuosi 2018 on tuonut keskusteluihin sisällissodan, sovinnon, yhteiskunnallisen eheytymisen ja demokratian. Itsenäisen Suomen historia on vaiherikkaudestaan huolimatta lyhyt, jos mittaa asioita ihmisiässä tai sukupolvien vaihtumisessa. On tärkeää ymmärtää, miksi yhteiskunnassamme, rakenteissamme, arvoissamme tai arjessamme asiat ovat niin kuin ovat ja myös havahtua siihen, mitä oma sukupolvemme voi tehdä maamme yhtenäisyyden, sovinnollisuuden ja demokratian edistämiseksi. On tärkeä huolehtia siitä, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi.

4.12. liputettiin maassamme sen kunniaksi, että oli kulunut 100 vuotta ensimmäisistä yleisistä ja yhtäläisistä kuntavaaleista. Nurmijärvellä oli kuntakokousten päätöksillä valittu ensimmäinen valtuusto jo vuodesta 1908, mutta tuolloin valinta ei vielä täyttänyt demokratian periaatteita. Kun sisällissodan levottomuudet olivat hiljentyneet, pidettiin Nurmijärvelläkin vuonna 1918 ensimmäiset uuden lain mukaiset vaalit. Vaaleissa äänioikeutettuja oli 3461 ja äänioikeuttaan käytti 1778 henkilöä eli 51,37 % äänioikeutetuista. Ensimmäisten vaalien jälkeen vaalit pidettiin kerran vuodessa, kunnes huomattiin sen olevan turhan usein ja vaikuttavan äänestysaktiivisuuteen laskevasti. Vuodesta 1924 vaalit pidettiin kolmen vuoden välein, mikä johti siihen, että äänestysprosentti alkoi jälleen nousta, ollen Nurmijärvellä jopa 83,6 vuonna 1964.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestysprosentti Nurmijärvellä oli jälleen palannut lähelle ensimmäisten vaalien tasoa (59,6%). Pääsimme kyllä valtakunnallista keskiarvoa (58,9) korkeammalle, mutta demokratian näkökulmasta äänestysaktiivisuuden laskevaa kehitystä voidaan pitää huolestuttavana. Kunta on asukkaidensa yhteisö ja juuri niin aktiivinen, toimiva ja vaikuttava kuin minkä me siitä teemme. Pidän tärkeänä, että lisäämme kunnassamme entisestään avoimuutta, vuorovaikutusta ja mahdollisuuksia osallisuuteen. Tänä syksynä olemme aloittaneet työn viestinnän ja vuoropuhelun kehittämiseksi, mutta olemme vielä alkumatkalla. Otan mielelläni vastaan palautetta ja ideoita siitä, miten voisimme entisestään parantaa toimintaamme näiltä osin ja lisätä demokratian toteutumista Nurmijärvellä.

Hyvää ja ajatuksia herättävää itsenäisyyspäivää!

Outi

Blogin etusivulle