Kunnanjohtajalta

Vanhan sanonnan mukaan: ”mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen, varsinkaan tulevaisuuden ennustaminen”. Arvelen silti, että tulevaisuutta linjaavien päätösten tekemisessä päästään kyllä vähintään samalle vaikeustasolle. Siksi toivon erityisen suurta viisautta päättäjillemme tänä syksynä, kun laadimme vuoden 2020 talousarviota.

Kuntatalouden tilanne näyttää läpi Suomen huolestuttavalta ja jo ennakkoon noin 90 kuntaa on ilmoittanut veronkorotuksista. Edellisenä vuonna veroa korottavia kuntia oli puolet vähemmän ja jopa viisi kuntaa laski veroprosenttiaan. Useat naapurikunnista ovat ajautuneet jo talouden kriisimittareiden valossa kriittisille rajoille.

Nurmijärvellä on pyritty ennakoimaan tilannetta käynnistämällä valtuuston päätöksellä Nurmijärven kestävän kasvun ohjelma NUUKA. Sen myötä taloudelle asetetaan raami, jonka sisällä on pysyttävä. Raami määrittelee kustannuskehitystä, investointeja sekä verotuloja. NUUKA-ohjelman avulla on tarkoitus saada Nurmijärven kunnan talous kääntymän kestävän kasvun linjalle siten, että myös velkaantuminen saadaan kääntymään laskuun.

Kunnalla on tällä hetkellä velkaa noin 200 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että jokaista nurmijärveläistä kohden meillä on lähes kaksinkertainen määrä velkaa kuin keskimäärin kunnissa. Velkaantumisen takana ovat kunnan toteuttamat investoinnit, joiden tarpeeksi on lähivuosina arvioitu 45-55 miljoonaa euroa per vuosi. Mikäli sama tahti jatkuisi, kunnan velkataakka kaksinkertaistuisi vain kuudessa vuodessa. Tämän vuoksi tarvitsemme NUUKA-ohjelman.

Valtuusto päätti NUUKA-ohjelman toteutuslinjaksi skenaarion 2, jonka mukaisesti investointien taso pitäisi saada pudotettua 25,5 miljoonaan per vuosi. Tämän pohjalta rakennettiin talousarviokehys, jonka hallitus ennen kesää hyväksyi siten, että se sisälsi valitun skenaarion mukaisen 0,25 prosenttiyksikön veronkorotuksen.

Budjettivalmistelun aikana on ilmennyt useampia akuutteja investointitarpeita, kuten sisäilmaongelmista johtuvia korjauksia tai uudisrakennuksia. Samaan aikaan talouden haasteet uhkaavat painaa kuluvan vuoden tuloksen jopa edellisvuoden 12 miljoonan alijäämää heikommalle tasolle. Kahden heikon vuoden jälkeen kuntaamme lihavammilta vuosilta kertynyt ylijäämä merkittäviltä osin syöty.

Nurmijärvi kuuluu harvoihin suomalaisiin kuntiin, joissa väestön kasvu näyttää jatkuvan vuodesta toiseen tasaisena. Kasvua ja kuntalaisten hyvinvointia tukevia investointeja on toteutettu kunnassa suunnitelmallisesti jo vuosia, mutta samanaikaisesti investointimenojen ja rahoituspohjan lähes krooniseksi kääntynyt epäsuhta on vauhdittanut kunnan velkaantumista huolestuttavalla tavalla.

Velka on hyvä renki, mutta äärettömän huono isäntä. Liiaksi kasvanut velkataakka kääntyy isännäksi silloin, kun korot lähtevät nousuun ja korkokulupaineet pakottavat sopeuttamaan palvelutuotantoa. Ennakoivalla talouden hallinnalla on pyrittävä nimenomaisesti pitämään velkarenki aisoissa.

Näistä syistä olemme tilanteessa, jossa on väistämätöntä tarkastella valtuuston NUUKA-linjausta vielä uudelleen siten, että skenaariotasoa nostettaisiin pykälän verran ylöspäin. Skenaario 3 mahdollistaisi vuosittaisten bruttoinvestointien määräksi 28,1 miljoonaa, mutta toisaalta tarkoittaisi myös 0,5 prosenttiyksikön nousua veroprosenttiin.

Tosiasioiden edessä on uskallettava tehdä vaikeitakin päätöksiä ja lähitulevaisuudessa ei ole valitettavasti näkyvissä ajanjaksoa, jossa investointien tarve laskisi. Jos tilanne jostain syystä kuitenkin muuttuisi, mikään ei estä kuntaa tarvittaessa tekemään veroastetta laskevia päätöksiä.

Nurmijärven kunnan veroprosentti on tällä hetkellä 19,5 ja korotuksen jälkeen se olisi 20. Vertailukuntien veroprosentit vuonna 2019 ja niiden muutos vuodesta 2010 näkyy alla olevasta taulukosta.

Outi

Blogin etusivulle