Kiven teosten kuvittajat ovat eri aikoina nostaneet esille erilaisia painotuksia. 1900-luvun alussa julkaistu Akseli Gallen-Kallelan kuvittama Seitsemän veljestä sinetöi vuosikymmeniksi tavan kuvata Kiven tuotantoa. Eräät 1920-luvun taiteilijoista halusivat tulkita Kiveä uusien taidevirtausten keinoin, mutta uuden tyylisiä kirjan kuvituksia ei silloin katsottu tarvittavan. Vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla alkoi olla tilaa tuoreille tulkinnoille.
Tämä lyhyt esittely Kiven teoksia kuvittaneista suomalaisista taiteilijoista 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun kertoo samalla myös kuvaustavan muutoksista. Monet heistä ovat tehneet kuvitusten lisäksi myös muita taideteoksia Kiven innoittamina.
Akseli Gallen-Kallela
1865-1931
Akseli Gallen-Kallela löysi Seitsemän veljestä 1890-luvun alussa. Teos teki häneen suuren vaikutuksen. ”Hänen luonnon- ja kansankuvauksensa tulivat ikään kuin välittäjikseni syventyessäni kalevalaiseen runomaailmaan, ja samoin etsiessäni oman kansani todellista kuvaa”, kuvaili Gallen-Kallela suhdettaan Kiveen. Gallen-Kallelan Seitsemän veljeksen kuvitus valmistui vuonna 1908 (Weilin & Göös). Taiteilija korosti teoksen symbolisia aineksia erityisesti alku- ja loppuvinjeteissä ja kirjaimiin liittyvissä kuvissa. Gallen-Kallelan voimakas tyyli ja asema vaikutti pitkään suomalaisten käsityksiin siitä, kuinka Kiveä tuli kuvata.
Jonas Heiska
1873-1937
Heiska opiskeli taidetta 1890-luvulla 1900-luvun alussa. Hän yhdisti opiskeluaikansa suomalaiskansallisen tradition ja impressionismin kepeän väri-ilon ja hetken tunnelman myös Seitsemän veljeksen teemoihin, mikä ei aikalaiskriitikoita aina miellyttänyt. Heiska innostui Seitsemästä veljeksestä vuonna 1920 Gallen-Kallelan kuvittaman korupainoksen ansiosta. Hän valmisti teoksen juonen mukaisesti noin sadan työn sarjan. Teoksia oli esillä muun muassa Strindbergin taidesalongissa Helsingissä vuonna 1934 ja kuusi työtä julkaistiin kirjassa Suomen kansalliskirjallisuus XIII. Haave saada julkaistua kuvat Seitsemän veljeksen lyhennetyssä laitoksessa ei kuitenkaan toteutunut.
Per Åke Laurén
1879-1951
Laurén käsitteli 1900-luvun alussa Seitsemän veljeksen aiheita ytimekkäästi ja huumorilla. Hänen tyylinsä läheni 1910-luvulla neoimpressionismia. Laurén palasi Kivi-aiheisiin muun muassa öljymaalauksissa Pako Impivaaralta ja Lukkarin opetus (1924) ja etsi kuvaustapaan uutta maalauksellisuutta ja mehevyyttä. Myöhäisissä töissä kertovan aineksen tilalle tuli sisäinen heijastus Kiven lyriikasta, alakuloisten nummien ja autiomaiden runous, joille Laurén antoi Onni Okkosen sanoin ”kirkastuneen katsomustavan ja ohuen herkän värikulttuurin leiman”.
Laurén tunnetaan myös Kiven teosten kääntäjänä. Laurénin ruotsintama Sju bröder ilmestyi ensi kerran vuonna 1919. Jo sitä ennen Laurén oli kääntänyt ruotsiksi Lean ja Kihlauksen (1916) sekä Nummisuutarit (1917). Laurén teki kuvitusta myös ruotsinkieliseen Seitsemän veljeksen laitokseen, mutta tämä hanke ei toteutunut. Laurén toimi pitkään opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisessa keskuskoulussa.
Matti Visanti
1885-1957
Visanti on kuvittanut runsaasti Kiven tuotantoa, muun muassa Kanervalan (1944), Sydämeni laulun (1946) ja Seitsemän veljestä (1950). Visanti vältti realistista ilmaisua ja haki mystiseen romantiikkaansa vaikutteita hourenäyistä todellisen ulkopuolelta. Visannin kuvitukset eivät saaneet varauksetonta hyväksyntää 1930-luvulla, mikä johtui lähinnä Gallen-Kallelan luoman kansallisen kuvitustyylin hallitsevasta asemasta. Aleksis Kiven Seura kuitenkin palkitsi Visannin vuonna 1944.
Marcus Collin
1888-1966
Collin tuli tunnetuksi tummasävyisistä ja joskus groteskeistakin kansanelämänkuvauksista, joissa hän liikkui niin maaseudun kuin kaupungin ihmisten elinympäristössä. Aleksis Kiven romaanista julkaistiin vuonna 1948 uusi ruotsinkielinen käännös, jonka laati runoilija Elmer Diktonius. Hänen aloitteestaan teoksen kuvittajaksi valittiin Collin.
Collin työskenteli Seitsemän veljeksen parissa vuosina 1946-1948 ja teki siihen 49 piirrosta ja 12 pastellimaalausta. Samana vuonna julkaistiin myös Collinin kuvittama suomenkielinen laitos. Seitsemän veljestä teki kuvataiteilijaan syvän vaikutuksen, ja hän katkoi sen aiheiden käsittelyä myöhemminkin.
Topi Vikstedt
1891-1930
Vikstedtin kynänjälki tuli 1920-luvulla useimmille suomalaisille tutuksi kirjan kansikuvista, julisteista ja pilapiirroksista. Vikstedtin kuvittama Nummisuutarit ilmestyi vuonna 1923 (Gummerus). Kustantajan oli ohjeistanut, että oli huomioitava ”suuren yleisön maku, joka ei aina jaksa ymmärtää uusimpia taidevirtauksia”. Niinpä Vikstedt toisti suomalaisten mieliin jo teatterin kautta piirtyneen harjastukkaisen Eskon. Yksityiskohtia, maisemia, rakennuksia ja henkilöhahmoja Vikstedt kävi luonnostelemassa Palojoella kesäkuussa 1922 ja onnistuikin niissä niin hyvin, että Aaro Hellaakoski sanoi työn olevan kirjankuvituksena ”paras mitä meillä toistaiseksi on tehty”.
Aarne Nopsanen
1907-1990
Taiteilija ja taidegraafikko Aarne Nopsanen kuvitti paljon nuortenkirjoja ja teki myös Antti Puuhaara -sarjakuvien piirrokset. Nummisuutarit teoksen Nopsanen kuvitti vuonna 1946.
Erkki Tanttu
1907-1985
Professori Erkki Tanttu sai kuvittaa miltei koko Kiven tuotannon, osan useampaan kertaan. Vuonna 1959 Tanttu sai Suomen Kulttuurirahaston myöntämän kahden vuoden apurahan Seitsemän veljestä –teoksen kuvittamiseen. Työ oli alkanut jo noin kolme vuotta aiemmin. Tantun kuvittama Seitsemän veljestä –teos ilmestyi vuonna 1961 (Otava).
Erkki Tantun Kivi-harrastus alkoi jo lapsena. Nurmijärven kunnalla on arvokas kokoelma Tantun teoksia. Kokoelmaan kuuluu muutamia lapsuus- ja nuoruusajan vesiväritöitä, mestariteossarjan kansikuvat ja Seitsemän veljeksen alkuperäiskuvitus kokonaisuudessaan (n. 90 työtä).
Pekka Vuori
s. 1935
Pekka Vuori on pitkän uran tehnyt kuvittaja ja lehtipiirtäjä. Hän on toiminut muun muassa Helsingin Sanomien vakituisena artikkelikuvittajana ja kirjoittanut ja kuvittanut lastenkirjoja. Aleksis Kiven Sydämeni laulun (1984) kuvitus on yhtä aikaa moderni ja romanttinen. Vuonna 1996 ilmestyi Vuoren kuvittama Olviretki Scleusingenissa. Ilkka Malmbergin kirjassa Seitsemän miestä (2005) Vuoren värikäs kuvitus on taipunut kirjan sävyn mukaisesti joskus riemukkaaseen, joskus salaviisaaseen huumoriin.
Markku Tanttu
s. 1944
Kuvittaja ja kirjailija Markku Tanttu on jatkanut isänsä Erkki Tantun jalanjäljillä ja kuvittanut Aleksis Kiven tuotantoa. Teos Linnan hirmuinen (1999) isäntä sisältää Seitsemän veljeksen satuja, tarinoita ja unia Markku Tantun kuvittamana.
Riitta Nelimarkka
s. 1948
Taiteen tohtori Riitta Nelimarkka on omaleimainen ja monipuolinen taiteilija, jonka tuotantoon kuuluu akvarellien lisäksi grafiikkaa, animaatioita, maalauksia, taide- ja runokirjoja sekä taidetekstiilejä. Vuonna 1979 Nelimarkka teki yhdessä miehensä Jaakko Seeckin kanssa animaatioelokuvan Aleksis Kiven teoksesta Seitsemän veljestä. Se oli ensimmäinen suomalainen kokoillan animaatioelokuva. Seuraavana vuonna aiheesta ilmestyi myös kuvakirja. Gallen-Kallelan tyylittelyn ja Tantun realismin jälkeen Nelimarkan Seitsemässä veljeksessä käyttämä akvarellitekniikka kielii uudenlaisesta, samalla kertaa kunnioittavasta ja rajoja ylittävästä suhteesta klassiseen aiheeseen. Myöhemmin Nelimarkka on palannut Kivi-aiheisiin esimerkiksi suurikokoisessa villareliefissä Simeonin uni.
Mauri Kunnas
s. 1950
Mauri Kunnaksen kuvittama Seitsemän Koiraveljestä ilmestyi syksyllä 2002. Kirjaa myytiin kolmen kuukauden aikana noin 127 000 kappaletta. Yksikään lastenkirja ei ollut Suomessa aiemmin myynyt ilmestymisvuonnaan yhtä paljon. Kirjan runsas ja yksityiskohtainen kuvitus sekä Kiven kielen herkullisuuden säilyttäminen ovat yhdistelmä, jotka ovat saaneet pienten ja suurten lukijoiden varauksettoman suosion.
Teksti: Jaana Koskenranta