”Entä Kivi? – Häneen tutustuin vasta 26-vuotiaana. Hän oli minulle jumalallisen suuri ilmestys. Oma maailmani tulvaili hänen teoksistaan vastaani.”
—Akseli Gallen-Kallela.
Aleksis Kivi nousi pian kuolemansa jälkeen useiden suomalaistaiteilijoiden ihailun kohteeksi. Tunnetuimpiin Kiven teosten inspiroimiin taiteilijoihin kuuluu Akseli Gallen-Kallela, joka ihastui erityisesti Kiven luonto- ja kansankuvauksiin. Gallen-Kallela on kuvittanut Seitsemän veljeksen vuonna 1908 julkaistun painoksen. Nämä kuvitukset ovat nousseet klassikoksi teoksen rinnalle.
Kiven näytelmät ovat pysyneet ammatti- ja harrastajateattereiden ohjelmistoissa nykypäivään asti. Näytelmistä on tehty teattereissa uusia sovituksia ja niiden pohjalta on sävelletty myös ooppera.
Säveltäjät ovat inspiroituneet Kiven runojen mytologiasta ja kielen soinnillisuudesta. Seitsemän veljeksen Timon ”Laulu oravasta” on sävelletty ainakin 13 kertaa. Muita tunnettuja lauluja samasta teoksesta ovat kansanlaulu ”Seitsemän miehen voima” ja Yrjö Kilpisen säveltämä ”Metsämiehen laulu”.
”Kiljukoon nyt kaikkein kaula,
koska mielin virren laulaa
voimasta seitsemän miehen.”
—Aleksis Kivi, ”Seitsemän miehen voima”, Seitsemän veljestä.
”Metsän poika tahdon olla,
Sankar’ jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla
Karhun kanssa painii lyön,
Ja maailma unholaan jääköön.”
—Aleksis Kivi, ”Metsämiehen laulu”, Seitsemän veljestä.
Kiven näytelmien pohjalta on tehty myös elokuvia. Ensimmäiset filmatisoinnit tehtiin jo 1920-luvun alussa näytelmistä Kihlaus ja Nummisuutarit. Seitsemän veljestä ilmestyi elokuvana vuonna 1939.
Myös Kiven elämä ja persoona ovat kiinnostaneet elokuvantekijöitä. Kivestä on tehty kolme elokuvaa. Elokuvat ovat herättäneet keskustelua, sillä monella suomalaisella on kansalliskirjailijasta oma näkemyksensä, josta poikkeavat tulkinnat saattavat herättää kiivastakin debattia.
Kiven tuotanto on luonut pohjaa suomenkieliselle kirjallisuudelle ja ollut inspiraation lähteenä monille taiteilijoille.