Nurmijärven asukasluku kasvaa maltillisesti – loppuvuoden väestökehitys ratkaisee uudelle tuhatluvulle siirtymisen pysyvämmän ajankohdan
20.11.2024
Nurmijärven asukasluvun kasvu on vuoden 2024 aikana ollut maltillista. Tammi-syyskuun aikana Nurmijärven asukasluku on kasvanut 160 henkilöllä, mikä tarkoittaa 0,3 % väestönkasvua. Nettomaahanmuuton taustalla pitkälti ukrainalaispakolaisten siirtyminen tilastosta toiseen. Nurmijärven väestöpyramidi on muuttumassa, sillä alle 3-vuotiaita jo historiallisen vähän. Nurmijärven kunnan asukasluku vakiintuu lähiaikoina yli 45 000 asukkaaseen.
Itse asiassa Nurmijärven asukasluku nousi alkukesästä hetkellisesti 45 010 asukkaaseen. Kesän jälkeen Nurmijärvi saatteli kasvattajakunnan ylpeydellä opiskelujen perässä muuttaneet elämäntaipaleella eteenpäin ja samalla asukasluku notkahti alemmalle tuhatluvulle. Loppuvuoden väestönkehitys ratkaiseekin 45 000 asukaan juhlapäivän pysyvämmän ajankohdan. Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas valaisee tilannetta:
”Jokasyksyisen opiskelumuuton vaikutuksesta Nurmijärven asukasluku oli kuitenkin jo elokuussa 44 917. Opiskeluperäistä kunnasta muuttoa jatkui oletettavasti myös syyskuussa, kun kaksikymppisten nettomuutto oli pakkasella. Samalla kunnan asukasluku kasvoi elokuun tilanteesta kahdellakymmenellä henkilöllä ja syyskuun asukasluvuksi laskettiin 44 937 henkilöä. Juhlakakun neljääkymmentäviittä tuhatta kynttilää sytytellään näillä näkymin vuodenvaihteessa, kun asukasluku vakiintuu uudelle tuhatluvulle muuttoliikkeen tasaantuessa normaaleihin uomiinsa.”
Menossa maltillisen väestönkasvun vuosi
Nurmijärven asukasluvun kasvu on vuoden 2024 aikana ollut maltillista. Tammi-syyskuun aikana Nurmijärven asukasluku on kasvanut 160 henkilöllä, joka tarkoittaa 0,3 % väestönkasvua. Ahokkaan mukaan ennen elokuista pesästä muuttoa väestönkasvun elementit (syntyneiden enemmyys, kuntien välinen nettomuutto, nettomaahanmuutto) olivat jakautuneet siten, että noin neljäsosasta vastasi syntyneiden enemmyys ja niin ikään neljäsosasta vastasi kuntien välinen nettomuutto. Vajaa puolet väestönkasvusta muodostui nettomaahanmuutosta. Elokuun opiskelumuutot muuttivat kuitenkin tilannetta.
”Kun tarkastellaan väestömuutoksia tammi-syyskuulta niin elokuun opiskelumuutot käänsivät koko vuoden osalta kuntien välisen nettomuuton miinukselle. Helsingin seudun kehyskunnista tämä tapahtui Nurmijärven lisäksi myös Järvenpäälle, Keravalle, Mäntsälälle, Pornaisille ja Vihdille”, Ahokas kertoo.
Tammi-syyskuun osalta tulomuuttojen määrä on ollut pienempää kuin mitä vastaavana aikana viime vuonna (v. 2023: 2 073 henkilöä, v. 2024: 1 978 henkilöä). Lähtömuuttojen määrä on puolestaan ollut pienempää kuin vuosi sitten (v. 2023: 2 089 henkilöä, v. 2024: 2 034 henkilöä). Syntyneiden määrä vastaa viime vuoden tilannetta (v. 2023 ja v. 2024: 310 syntynyttä). Kuolleiden määrä on hieman suurempi kuin mitä viime vuonna vastaavaan aikaan (v. 2023: 217, v. 2024: 222), Nettomaahanmuutto on viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden suurempaa (v. 2023: 98, v. 2024: 128). Tämä selittyy pitkälti ukrainalaispakolaisten siirtymisestä tilastosta toiseen, kun kotikuntamerkintää hakeneet siirtyvät haun jälkeen väestötilastoissa maahanmuuttaneiksi, vaikka henkilöt asuisivatkin jo Suomessa/Nurmijärvellä.
Pienten lasten määrä laskussa
Syntyneiden määrä on Nurmijärvellä pysynyt viime vuoden lukemissa. Samaan aikaan on kuitenkin alle 3-vuotiaiden määrä vähentynyt vuodenvaihteesta 34 lapsella. Syyskuussa 2024 Nurmijärven alle kolmevuotiaiden lukumäärä oli 1 339 lasta. Määrä on pieni jo historiallisestikin.
”2010-luvun loppupuolen vuosina alle kolmevuotiaiden lukumäärä laski jo alle tuhannen kolmensadan. Korona-ajan syntyneiden määrän pieni nousu ja muuttoliike korjasivat lukua kuitenkin ylöspäin 2020-luvun ensimmäisinä vuosina, ja tämä näkyy 3-6-vuotiaiden määrän kasvuna vuonna 2024 (tammi-syyskuu +35 lasta). Lukumäärä on kuitenkin edelleen vaatimaton”, Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Jos 2010-luvun lopun tilannetta ei huomioida, oli alle kolmevuotiaiden lukumäärä näin alhainen viimeksi vuonna 1991 eli 33 vuotta sitten. Tällöin syntyneiden kokonaismäärän pienuus selittyi kuitenkin Nurmijärven kokonaisväkiluvulla, joka vuonna 1991 oli alle 29 000 asukasta.”
Tilanne on myös siitä merkittävä, että tammi-syysuun 2024 aikana on alle 3-vuotiaiden määrä vähentynyt reippaasti kaikissa Helsingin seudun kehityskunnissa.
”Yhdessäkään Helsingin seudun kehyskunnassa pienten lasten määrä ei ole kasvanut tai pysynyt viime vuoden tasossa. Myös niissä kehyskunnissa, joissa väestönkasvu huitelee kuluvan vuoden osalta jo yli prosentissa, on pienten lasten määrä vähentynyt”, Ahokas kertoo Tuusulan ja Sipoon tilanteesta.
Väestönkasvua potentiaalisten perheellistyvien ikäluokassa sekä ikääntyneissä
Potentiaalisten perheellistyvien ikäluokka (25–44-vuotiaat) on Nurmijärvellä puolestaan kasvanut vuodenvaihteen tilanteesta (+ 52 henkilöä). Kasvu on kertynyt 30–39-vuotiaisiin (+100 henkilöä) kun taas 25–29-vuotiaiden ikäluokka on pienentynyt (- 44 henkilöä). 40–44-vuotiaiden ikäluokka on pysytellyt vuodenvaihteen tilanteessa (- 4 henkilö).
Muuttoliikehdinnän ja olemassa olevassa väestössä tapahtuneiden muutosten jälkeen on Helsingin seudun kehyskuntien kokonaisväestönkasvu painottunut kolme-nelikymppisten ikäluokkiin (+801 henkilöä). Sen sijaan alle kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt lähes kolmella sadalla lapsella (-290 henkilöä). Määrällisesti eniten on kasvanut 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä väestön ikääntymisen myötä (+ 1 494 henkilöä).
Asuntotuotannon välivuosi
Osaltaan Nurmijärven alkuvuoden maltillista asukasluvun kehitystä selittää valmistuneiden asuntojen määrä. Uusia asuntoja on tammi-syyskuun aikana valmistunut 78 kappaletta, joista kaikki, yhtä neljän asunnon rivitaloa lukuun ottamassa, on valmistunut omakotitaloihin tai paritaloihin. Asunnoista 63 % on valmistunut Klaukkalaan, 21 % Rajamäelle, Kirkonkylään 4 %, Röykkään 1 % ja maaseutualueille 12 %. Valmistuneiden omakotitalojen sijainneissa erottuu uudet asuinalueet: Klaukkalan Vanha-Klaukan alue sekä Rajamäen Kylänpään alue. Johtuen vallitsevasta talouden ja maailmantilanteesta, ennustetaan kuluvalle vuodelle vain maltillista uusien asuntojen määrää, sillä uusien isompien hankkeiden aloituksia ei kuluvan vuoden aikana ole ollut.
”Viime vuonna aloitetut hankkeet valmistuivat vuoden 2023 lopulla lukuun ottamatta Klaukkalan Viirinlaaksoon rakentuvaa ASO-kohdetta, jonka on määrä valmistua syksyllä 2025”, Ahokas kertoo.
Keskivertonurmijärveläinen
Nurmijärvi-barometri selvitti keskivertonurmijärveläisen koostumuksen – katso kuinka pesunkestävä nurmijärveläinen sinä olet
Vuosi 2023
Asukasluvun kasvuprosentti +0,7
Rakennushankkeiden valmistumisen loppukiri ja 322 uutta asukasta
– Miltä näytti Nurmijärven tilastovuosi 2023?
Vuonna 2023 Nurmijärven väkiluku kasvoi 322 uuden asukkaan verran eli 0,7 %. Kasvusta 16 % muodostui muuttoliikkeen vaikutuksesta, 35 % selittyy luonnollisella väestönkasvulla ja 49 % maahanmuutolla.
Nurmijärvellä vilkas asuntotuotannon ja verkkainen väestönkasvun vuosi
Päättynyt vuosi oli vilkas asuntotuotannon osalta. Vuoden 2023 aikana valmistui huimat 518 asuntoa (kymmenen vuoden keskiarvo 350 asuntoa/vuosi), joista 24 % erillispientaloihin, 5 % rivitaloihin ja 71 % kerrostaloihin. Kerrostalotuotannon suuri määrä selittyy aiemmin aloitetuilla ja vuonna 2023 valmistuneilla hankkeilla erityisesti Klaukkalassa.
Vaikka asuntotuotannon määrä oli vuonna 2023 merkittävä, ei tämä kuitenkaan näkynyt suoraan väestönkasvuna.
”Valmistuneiden asuntojen määrään nähden väestönkasvu oli hyvin maltillinen”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo ja jatkaa, ”yli 500 asunnolla pitäisi laskennallisesti yltää 1,5 % väestönkasvuun ja nyt kasvua kertyi vain 0,7 %.” Väestönkasvun viive selittyy Ahokkaan mukaan osaltaan kohteiden kasvaneilla myynti- ja vuokrausajoilla.
”Viime vuoden loppupuolella valmistuneissa kerrostalokohteissa on vielä monta asuntoa vapaana”, Ahokas valottaa tilannetta.
Vaunukansan vuosi
Ikäluokittain tarkasteltuna viime vuoden kasvu keskittyi kolme-neljäkymppisten ikäluokkaan, eläkeikää hätyytteleviin sekä erityisesti 75 vuotta täyttäneisiin.
”Vaikka potentiaalisten perheellistymisikäisten, varsinkin kolmekymppisten, ikäluokka kasvoi, ei tämä silti riittänyt kasvattamaan alle kouluikäisten lasten määrää kuin nimeksi”, Ahokas kuvailee kolmella lapsella kasvanutta 0-6 -vuotiaiden ikäluokkaa.
”Sen sijaan Helsingin seudun kirkkaasti suurin syntyneiden määrä auttoi kasvattamaan pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrää kahdellakymmenellä lapsella vuodentakaisesta tilanteesta. Mikäli korona-ajan vuoden 2021 vauvapiikkiä ei huomioida, synty reilusti yli neljäsataa lasta viimeksi 2010-luvun puolivälissä”, Ahokas kertoo, mutta muistuttaa vuosikymmenien välisistä eroista. ”Edelleen ollaan kaukana 2000-luvun alun lukemista, jolloin keskimääräisenä vuotena synty reilusti yli viisisataa lasta”.
Muutoksesta huolimatta Nurmijärven luonnollinen väestönkasvu on nykytilanteessa erittäin hyvällä mallilla suhteessa muuhun Suomeen ja myös muihin Helsingin seudun kehyskuntiin.
”Helsingin seudun kymmenestä kehyskunnasta vain puolessa luonnollinen väestönkasvu on positiivista eli ristiäisiä vietetään enemmän kuin hautajaisia. Nurmijärven luonnollinen väestönkasvu on Helsingin seudun kehyskunnista omassa luokassaan. Toisena tulevassa Järvenpäässä luonnollinen väestönkasvu on melkein puolta pienempää”, Ahokas kertoo.
Ukrainalaispakolaisten näkyminen tilastossa
Vuoden 2023 väestönlisäyksestä lähes puolet muodostui nettomaahanmuutolla. Nurmijärven maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaara avaa asiaa:
”Nettomaahanmuuton tilastollinen kasvu selittyy pitkälti ukrainalaispakolaisten siirtymisellä maahanmuuttotilastoon. Tämä on kuitenkin vain tilastollinen luku, sillä kun henkilö on ollut vuoden vastaanottojärjestelmässä, voi hän hakea kotikuntamerkintää. Kotikuntamerkintää hakeneet siirtyvät tämän jälkeen väestötilastoissa maahanmuuttaneiksi, vaikka ovat jo aiemmin asuneet kunnassa.”
Ukrainalaisten paikalleen asettumisen osalta Marjasvaara on kuitenkin mietteliäs. Vaikka ukrainalaiset ovat hakeneet ja saaneet Nurmijärvelle kotikuntamerkinnän, ei tämä välttämättä kaikkien osalta tarkoita paikoilleen asettumista.
”Monet liikkuvat työn ja opiskelupaikan perässä sekä arvioivat mahdollisuuttaan palata Ukrainaan”, Marjasvaara kertoo.
Tilastoinnin kiemurat konkretisoituvat ukrainalaisten muuttoliikkeessä.
”Saattaa olla, että viime vuonna maahanmuuttotilastoissa näkyvät kotikuntamerkinnän saaneet ukrainalaiset näkyvätkin kuluvana vuonna kuntien välisessä muuttoliikkeessä lähtömuuttojen kasvuna. Näitä kotikuntamerkinnän saaneita on varmasti jo viime vuodenkin kuntien välisessä lähtömuuttotilastossa”, Marjasvaara pohtii.
Nurmijärvi-barometri jatkuu uudistuneena
Tauolta palaava Nurmijärvi-barometri jatkaa lähilanden ja muun Helsingin seudun kehyskuntien väestönkehityksen avaamista.
”Haluamme myös jatkossa tarjota tietoa helpossa ja kiinnostavassa muodossa. Jatkossa olennaisimmat avainluvut voi tarkastaa vieläkin helpommin yhdellä silmäyksellä infograafista, joka päivittyy kuun vaihteen tietämissä. Infograafin löydät Nurmijärvi-barometrin sivuilta”, viestintäpäällikkö vs. Marjaana Keränen kertoo.
Myös väestönmuutosten ja näiden ympärillä pyörivien teemakokonaisuuksien sanoittaminen saa jatkoa uudistetussa muodossa.
”Jatkossa kytkemme muutosten avaamista sekä asiantuntijanäkemyksiä vahvemmin kunnan kehittämisen kokonaiskuvaan. Panostamalla tiedon analysointiin sekä tämän pohjalta tehtäviin päätöksiin pystymme myös lisäämään päätöksenteon perusteiden avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä”, kunnan johtaja Outi Mäkelä muistuttaa.
Jatkossa muutosten laajempi analysointi kytketään tilinpäätöksen, vuoden toisen osavuosikatsauksen sekä talousarvion yhteyteen.