Keskivertonurmijärveläinen
Nurmijärvi-barometri selvitti keskivertonurmijärveläisen koostumuksen – katso kuinka pesunkestävä nurmijärveläinen sinä olet
Vuosi 2023
Asukasluvun kasvuprosentti +0,7
Rakennushankkeiden valmistumisen loppukiri ja 322 uutta asukasta
– Miltä näytti Nurmijärven tilastovuosi 2023?
Vuonna 2023 Nurmijärven väkiluku kasvoi 322 uuden asukkaan verran eli 0,7 %. Kasvusta 16 % muodostui muuttoliikkeen vaikutuksesta, 35 % selittyy luonnollisella väestönkasvulla ja 49 % maahanmuutolla.
Nurmijärvellä vilkas asuntotuotannon ja verkkainen väestönkasvun vuosi
Päättynyt vuosi oli vilkas asuntotuotannon osalta. Vuoden 2023 aikana valmistui huimat 518 asuntoa (kymmenen vuoden keskiarvo 350 asuntoa/vuosi), joista 24 % erillispientaloihin, 5 % rivitaloihin ja 71 % kerrostaloihin. Kerrostalotuotannon suuri määrä selittyy aiemmin aloitetuilla ja vuonna 2023 valmistuneilla hankkeilla erityisesti Klaukkalassa.
Vaikka asuntotuotannon määrä oli vuonna 2023 merkittävä, ei tämä kuitenkaan näkynyt suoraan väestönkasvuna.
”Valmistuneiden asuntojen määrään nähden väestönkasvu oli hyvin maltillinen”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo ja jatkaa, ”yli 500 asunnolla pitäisi laskennallisesti yltää 1,5 % väestönkasvuun ja nyt kasvua kertyi vain 0,7 %.” Väestönkasvun viive selittyy Ahokkaan mukaan osaltaan kohteiden kasvaneilla myynti- ja vuokrausajoilla.
”Viime vuoden loppupuolella valmistuneissa kerrostalokohteissa on vielä monta asuntoa vapaana”, Ahokas valottaa tilannetta.
Vaunukansan vuosi
Ikäluokittain tarkasteltuna viime vuoden kasvu keskittyi kolme-neljäkymppisten ikäluokkaan, eläkeikää hätyytteleviin sekä erityisesti 75 vuotta täyttäneisiin.
”Vaikka potentiaalisten perheellistymisikäisten, varsinkin kolmekymppisten, ikäluokka kasvoi, ei tämä silti riittänyt kasvattamaan alle kouluikäisten lasten määrää kuin nimeksi”, Ahokas kuvailee kolmella lapsella kasvanutta 0-6 -vuotiaiden ikäluokkaa.
”Sen sijaan Helsingin seudun kirkkaasti suurin syntyneiden määrä auttoi kasvattamaan pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrää kahdellakymmenellä lapsella vuodentakaisesta tilanteesta. Mikäli korona-ajan vuoden 2021 vauvapiikkiä ei huomioida, synty reilusti yli neljäsataa lasta viimeksi 2010-luvun puolivälissä”, Ahokas kertoo, mutta muistuttaa vuosikymmenien välisistä eroista. ”Edelleen ollaan kaukana 2000-luvun alun lukemista, jolloin keskimääräisenä vuotena synty reilusti yli viisisataa lasta”.
Muutoksesta huolimatta Nurmijärven luonnollinen väestönkasvu on nykytilanteessa erittäin hyvällä mallilla suhteessa muuhun Suomeen ja myös muihin Helsingin seudun kehyskuntiin.
”Helsingin seudun kymmenestä kehyskunnasta vain puolessa luonnollinen väestönkasvu on positiivista eli ristiäisiä vietetään enemmän kuin hautajaisia. Nurmijärven luonnollinen väestönkasvu on Helsingin seudun kehyskunnista omassa luokassaan. Toisena tulevassa Järvenpäässä luonnollinen väestönkasvu on melkein puolta pienempää”, Ahokas kertoo.
Ukrainalaispakolaisten näkyminen tilastossa
Vuoden 2023 väestönlisäyksestä lähes puolet muodostui nettomaahanmuutolla. Nurmijärven maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaara avaa asiaa:
”Nettomaahanmuuton tilastollinen kasvu selittyy pitkälti ukrainalaispakolaisten siirtymisellä maahanmuuttotilastoon. Tämä on kuitenkin vain tilastollinen luku, sillä kun henkilö on ollut vuoden vastaanottojärjestelmässä, voi hän hakea kotikuntamerkintää. Kotikuntamerkintää hakeneet siirtyvät tämän jälkeen väestötilastoissa maahanmuuttaneiksi, vaikka ovat jo aiemmin asuneet kunnassa.”
Ukrainalaisten paikalleen asettumisen osalta Marjasvaara on kuitenkin mietteliäs. Vaikka ukrainalaiset ovat hakeneet ja saaneet Nurmijärvelle kotikuntamerkinnän, ei tämä välttämättä kaikkien osalta tarkoita paikoilleen asettumista.
”Monet liikkuvat työn ja opiskelupaikan perässä sekä arvioivat mahdollisuuttaan palata Ukrainaan”, Marjasvaara kertoo.
Tilastoinnin kiemurat konkretisoituvat ukrainalaisten muuttoliikkeessä.
”Saattaa olla, että viime vuonna maahanmuuttotilastoissa näkyvät kotikuntamerkinnän saaneet ukrainalaiset näkyvätkin kuluvana vuonna kuntien välisessä muuttoliikkeessä lähtömuuttojen kasvuna. Näitä kotikuntamerkinnän saaneita on varmasti jo viime vuodenkin kuntien välisessä lähtömuuttotilastossa”, Marjasvaara pohtii.
Nurmijärvi-barometri jatkuu uudistuneena
Tauolta palaava Nurmijärvi-barometri jatkaa lähilanden ja muun Helsingin seudun kehyskuntien väestönkehityksen avaamista.
”Haluamme myös jatkossa tarjota tietoa helpossa ja kiinnostavassa muodossa. Jatkossa olennaisimmat avainluvut voi tarkastaa vieläkin helpommin yhdellä silmäyksellä infograafista, joka päivittyy kuun vaihteen tietämissä. Infograafin löydät Nurmijärvi-barometrin sivuilta”, viestintäpäällikkö vs. Marjaana Keränen kertoo.
Myös väestönmuutosten ja näiden ympärillä pyörivien teemakokonaisuuksien sanoittaminen saa jatkoa uudistetussa muodossa.
”Jatkossa kytkemme muutosten avaamista sekä asiantuntijanäkemyksiä vahvemmin kunnan kehittämisen kokonaiskuvaan. Panostamalla tiedon analysointiin sekä tämän pohjalta tehtäviin päätöksiin pystymme myös lisäämään päätöksenteon perusteiden avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä”, kunnan johtaja Outi Mäkelä muistuttaa.
Jatkossa muutosten laajempi analysointi kytketään tilinpäätöksen, vuoden toisen osavuosikatsauksen sekä talousarvion yhteyteen.